Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tutkii koronavirusta suomalaisurheilijoilla. 19 tartunnan jääkiekkojoukkueen luistin kulkee aiempaa paremmin

Tutkimus ja jääkiekkojoukkueen kokemus näyttävät urheilijoiden toipuneen hyvin covid-19 taudista. Triathlonisti Erika Parviaisen tapaus poikkeaa valtavirrasta.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU aloitti viime joulukuussa tutkimuksen koronaviruksesta urheilijoilla. Tutkimuksen johtaja, ylilääkäri Maarit Valtonen kertoo alustavien tulosten olevan urheilijoiden kannalta positiivisia.

– Tuntuma on edelleen se, että taudinkuva on lieväoireista ja urheilijat ovat toipuneet hyvin. Myös täysin oireettomia tartuntoja on esiintynyt. Sairaalahoitoa vaativia tapauksia tutkimuksessa ei ole ilmennyt, eikä näytä siltä, että urheilu olisi minkäänlainen riskitekijä kokonaisuudessaan.

KIHUn Tutkimukseen on helmikuun loppupuolelle mennessä osallistunut noin 60 urheilijaa. Otannassa on edustettuna käytännössä kaikkien suurten joukkuepalloilulajien edustajia sekä useita yksilölajeja, kuten yleisurheilu, uinti, nyrkkeily ja karate. Osallistujiksi hyväksytään yli 15-vuotiaat säännöllisesti harjoittelevat kilpaurheilijat. Miehiä ja naisia tutkimuksessa on lähes saman verran. Osallistujat täyttävät oirepäiväkirjaa sekä sähköisen kyselyn 1 ja 6 kuukauden päästä sairastumisesta. Tuloksia saadaan vielä myöhemmin lisää.

– Seuraamme tarkasti pitkäaikaisvaikutuksia ja väsymysoireistoa, Valtonen lisää.

Suomessa HUS tutkii koronan pitkäaikaisvaikutuksia ”tavallisen” väestön keskuudessa mm. keuhkojen suorituskyvylle. Tutkimuksen johtaja, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari kertoo kaksi vuotta kestävän tutkimuksen ensimmäisten tulosten julkaisun olevan pian ajankohtaista.

–  Sen verran voin nyt sanoa, että keuhkokuvissa voi olla nähtävissä vaurioita vielä kuukausia sairastumisesta.

Triathlonisti Erika Parviainen elää rajojensa kokeilusta. Tuo nautinto on viety häneltä pois

Suomen parhaisiin triathlonisteihin kuuluva Erika Parviainen on kärsinyt koronan jälkioireista pian vuoden. Tällä hetkellä määrätietoisen harjoittelun tilalla on epätietoisuus kuntoutumisesta.

–  Vaikeinta tilanteessa on epävarmuus paranemisesta. Minulle urheilun suurin nautinto on rajojeni mittaaminen. Nyt rajani kulkee yhä siinä, jaksanko nousta sohvalta ja mennä ulos kävelylle. Olen kiitollinen, että pystyn edes kävelemään, mutta niissä hetkissä ajatukset ovat välillä synkkiä.

Taudin alussa hän koki voimakasta päänsärkyä ja hengenahdistusta, voinnissa oli suurta vaihtelua yksittäisten päivienkin sisällä. Pahimmillaan olo oli täysin uupunut. Sairaalahoidolta Parviainen välttyi. Kesäkuussa hänen sydämen terveys varmistettiin, minkä jälkeen liikkumisen sai aloittaa tuntemusten mukaan. 25-vuotias Parviainen korostaa toimivansa kaikessa paluu urheiluun mielessään. Pitkän vuoden aikana myös turhautumisen hetkiä on tullut.

–  Parvekkeellani on pyörä vastuksen päällä, jossa voi polkea. Välillä tekisi mieli kokeilla edes hetken ajan miten kovaa pyörän kammet liikkuvat. Yhden kerran olen näin tehnyt, ja tuolloin  olo oli useamman päivän todella huono. En kuitenkaan koe tällaisen yksittäisen hetken vaikuttavan paranemiseen..

Erika Parviainen kertoi tilanteestaan aiemmin julkisuudessa. Tähän päivään mennessä hän ei ole kuullut tilanteensa kaltaisesta tapauksesta suomalaisurheilijoilla. Parviaisen kanssa harjoitelleista kukaan muu, mukaan lukien hänen siskonsa, ei sairastunut.

–  Minulta on kyselty paljon, että enkö ole siskolleni katkera, kun vain minä sairastuin. Pidän sitä kummallisena. Siskoni urheilun seuraaminen on ollut minulle tärkeä voimavara. Jollain tavalla olen voinut hengittää urheilua hänen kauttaan.

Jääkiekkojoukkueessa kaksi kolmasosaa sai tartunnan, luistelukestävyys lisääntynyt

Korona kuritti viime vuoden syyskuussa Mikkelin Jukurien miesten liiga- ja U20-joukkuetta. Tartunnan sai kolmen taustahenkilön lisäksi 19 pelaajaa. Päävalmentaja Tommo Nukari kertoo tartuntojen olleen lieväoireisia tai oireettomia. U20 SM-sarjan kärkikahinoissa taistelevan joukkueen arjessa tartunnat eivät enää vaikuta.

– Harjoitteluun paluussa oli selkeät suunnitelmat. Kuormaa lisättiin asteittain, pelaajien tuntemuksia kuunnellen. Toipumisten jälkeen ei minkäänlaisia oireita ole ilmennyt, eivätkä tartunnat ole vaikuttaneet pelaajien jaksamiseen. Minuutin mittaisessa luistelutestissä ajat ovat harjoittelun myötä parantuneet syksyyn verrattuna.

Myös Maarit Valtonen korostaa asteittaista palaamista ja urheilijan tuntemuksia paluussa harjoitteluun, jos oireet ovat lievät. Suomen hiihtomaajoukkueenkin lääkärinä toimivan Valtosen mukaan jatkotutkimuksiin tulisi kuitenkin oireiden ilmetessä hakeutua herkästi.

–  Covid-19 on kuitenkin sydämeen potentiaalisesti hakeutuva virus. Jos alun oireet väistyvät ja paluu urheiluun sujuu ongelmitta, en näe esimerkiksi sydämen tutkimusta välttämättömänä. Korostan kuitenkin hoitavan lääkärin vastuuta.