Sandplay-terapia auttaa ymmärtämään tiedostamatonta

Sandplay on terapiamuoto, jossa tunteita puidaan symbolien ja esineiden avulla. Se voi olla hyödyksi, jos potilas kokee, ettei pelkkä keskustelu riitä.

Psykoterapeutti Anne-Charlotte Söderströmin vastaanottohuoneen seiniä peittävät hyllyt, jotka ovat täynnä erilaisia esineitä: leluja, kiviä, pieniä lasieläimiä, afrikkalaisia koriste-esineitä ja ikoneita. Huoneen nurkassa on kaksi jaloilla seisovaa hiekkalaatikkoa, joista toisessa on kuivaa ja vaaleaa hiekkaa, toisessa kosteaa ja tummaa hiekkaa.

Söderström pitää Helsingin keskustassa sijaitsevalla vastaanotollaan sandplay-terapiaistuntoja. Sandplayssa potilas käsittelee tunteitaan muodostamalla esineistä kuvioita ja tapahtumia hiekkalaatikkoon.

—Ensin pyydän asiakasta kokeilemaan ja tunnustelemaan kumpaakin hiekkaa. Sitten hän saa valita hyllyistä esineitä ja alkaa rakentaa niistä maailmaa. Minä teen muistiinpanoja, mutta en kommentoi tai keskeytä potilasta.

Psykoterapeutti ja potilas keskustelevat sandplayn aikana nousseista tunteista, mutta tärkeämpää on kuitenkin itse muodostelmien tekeminen hiekkalaatikkoon.

Terapiassa on tarkoitus päästä käsiksi suoraan aivojen nonverbaalisiin osiin ja alitajuntaan. Se perustuu sveitsiläisen psykoterapeutti Carl Gustav Jungin (1875–1961) teorioihin, joissa symboleilla, kuvilla ja unilla on suuri merkitys. Sittemmin useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen esimerkiksi muistaa kuvia huomattavasti helpommin kuin sanoja.

—Minulla aloitti juuri potilas, joka koki, ettei pystynyt ilmaisemaan tunteitaan tarpeeksi hyvin pelkästään keskustelemalla. Sandplayssa tekeminen ja symbolit tavoittavat jotain ajatuksia syvempää ja ohjaavat löytämään ratkaisuja.

Potilas ei usein itse tiedosta miksi hän valitsee tiettyjä esineitä ja tekee tiettyjä kuvioita. Terapian aikana hän kuitenkin lopulta ymmärtää niiden symbolisen merkityksen hänen elämässään. Tällöin tiedostamattomasta tulee tietoista.

Sandplayssa hiekkalaatikkoon muodostetaan tapahtumia ja kuvioita esineillä.

Jungilainen psykoterapia on marginaalista

Psykologiliiton Psykoterapeuttien työryhmän puheenjohtaja Tommi Hartikaisen mukaan suurin osa psykoterapimuodoista perustuu kuitenkin edelleen keskusteluun potilaan ja terapeutin välillä. Yleisimmät psykoterapiasuuntaukset perustuvat hänen mukaansa psykoanalyytikko Sigmund Freudin (1856-1939) teorioihin ja ovat kehittyneet niistä.

—Jungilaisella psykoterapialla on Suomessa todella pienet piirit, Hartikainen sanoo.

Jung ja Freud kehittivät teorioitaan samanaikaisesti ja heitä pidetään länsimaisen psykologian perustajina. Freudin menetelmä oli keskustelu, kun taas Jung oli avoimempi luoville terapiamuodoille. Jungilainen psykoterapia ja siihen kuuluvat metodit, kuten kuvataideterapia ja Sandplay, ovat huomattavasti vähemmän tunnettuja.

—Yleisimmät suuntaukset ovat psykoanalyyttinen ja psykodynaaminen terapia, jotka kumpikin pohjautuvat Freudin teorioihin. Käytetyin psykoterapiamuoto Suomessa puolestaan on kognitiivinen terapia, jossa keskustelun avulla pyritään löytämään ratkaisuja, Hartikainen kertoo.

Sandplayn avulla voi ohittaa rationaalisen mielen

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Barbara Turner on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, joista The Handbook of Sandplay on laajalti käytetty opas sandplay-metodiin. Hän on myös perustanut kansainvälisen Association for Sandplay Therapy -yhdistyksen, joka kouluttaa terapeutteja ja jakaa aiheesta tietoa. Turnerin mukaan Sandplay-terapiassa voi ohittaa järkeilevän mielen ja päästä käsiksi mielen syvempiin osiin. Samalla ihmisen ymmärrys itsestä kasvaa.

—Aikuiset ovat kuitenkin hyvin itsetietoisia, ja heillä kestää kauemmin unohtaa terapeutin läsnäolo.  Lapsille intuitiivinen, eikä järkeilevä tila on luonnollinen, sillä heidän aivonsa eivät ole vielä kehittyneet analysoimaan kaikkea tekemistään, Turner kertoo.

Sandplayssa tavoitellaan individuaatiota, eli sitä että potilas oppii tuntemaan myös alitajuisia tunteitaan ja sitä kautta ymmärtää itseään paremmin.

—Sandplayssa on tavoitteena, että alitajunta ja tietoinen mieli olisivat sopusoinnussa keskenään. Tietoinen mieli perustuu paljolti sanoihin, kun taas alitajunnan tavoittaa symboleilla ja kuvilla.

Psykologiliiton Tommi Hartikainen ei osaa sanoa, mikä on nonverbaalisten terapioiden tilanne tulevaisuudessa. Hän kuitenkin kertoo, että jos katsoo pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 1960-luvulta lähtien, niin kiinnostus niitä kohtaan on kasvanut.