Food and Forest Development Finland ry:n (FFD) hankkeissa edistetään kestävää metsänhoitoa ja perustetaan taimitarhoja, joilla turvataan köyhien pienviljelijöiden toimeentulo myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Puuntaimi-lahjoitukset ovat tuplaantuneet vuodesta 2017 ja ENO-verkkokoulu on sponsoreineen istuttanut yli 80 miljoonaa puuta.

Puita istuttamalla voidaan auttaa palauttamaan luonnon tasapaino kehitysmaissa, sillä puut suojaavat maata eroosiolta sekä poistavat ilmasta hiilidioksidia. Lisäksi elinolot kohenevat. Ihmiset kehitysmaissa saavat puita istuttamalla ja hoitamalla sekä toimeentuloa että ruokaa, mutta myös hyvät lähtökohdat kasvattaa metsää kestävästi ja laadukkaasti.

Maailman koululaisten ilmastokokous kokosi Suomeen touko-kesäkuun taitteessa parisen sataa 14-17 -vuotiasta oppilasta sekä heidän opettajiaan sadasta maasta. Kokous toi nuorten ääntä kuuluviin ja käynnisti pitkäaikaisen koulujen kampanjan, jonka tavoitteena on istuttaa puita ja sitoa kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2025 mennessä.

Kokouksen päätteeksi maailman ympäristöpäivänä 5.6. julkaistiin maailman koulujen ilmastosopimus. Sopimuksessa luvataan istuttaa 100 miljoonaa puun taimea ympäri maailmaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Omat taimitarhat tarkoittavat viljelijöille laadukkaita puuntaimia ilman kalliita kustannuksia sekä luovat työpaikkoja erityisesti naisille.

Mika Vanhanen on perustanut vuonna 2000 ENO-verkkokoulun (Environment Online), joka toimii tapahtumapohjaisesti. Verkkokoulussa opiskellaan ympäristöteemoja, jaetaan tietoa sekä nostetaan esille ajankohtaisia ympäristöasioita koululaisten omassa lähiympäristössä. Vakioteemoja ovat ilmastonmuutos, metsät, kulutus ja kulttuuri.

Verkkokoulussa konkreettisinta ja suosituinta on puiden istuttaminen. Vuosittain järjestetään kaksi kansainvälistä puunistutuspäivää, YK:n luonnon monimuotoisuuden päivänä toukokuussa sekä rauhanpäivänä syyskuussa.

– Olemme juuri käynnistämässä kummikoulutoimintaa, jossa adoptoitava koulu kampanjoi eri tavoin varat taimiin kumppanikoululleen, joka istuttaa ne.

Vanhanen kertoo, että verkkokoulun toimintaan osallistui viime vuonna tuhatkunta koulua 87 maassa. Koulut ovat istuttaneet vuodesta 2004 n. 30 miljoonaa puuta ja kumppanit n. 50 miljoonaa. Rahat puiden istuttamiseen saadaan pääasiassa sponsoreilta.

Puiden istuttaminen ja hoitaminen vaatii paljon suunnittelua

Alueiden metsittämisessä ja puita istuttaessa pitää ottaa huomioon ekologiset, sosiaaliset sekä taloudelliset realiteetit. Ne määrittävät metsänhoidon tavoitteita sekä puulajin valintaa. Istutetaanko metsää esimerkiksi vain omaan käyttöön, suojelutarkoitukseen vei myyntiin. Lisäksi täytyy miettiä, onko laadukkaita taimia tarjolla tai tarvittaessa esimerkiksi sopivaa lannoitetta, työvoimaa ja logistiikkaa, kertoo Food and Forest Development Finland ry:n (FFD) ilmasto- ja metsäasiantuntija Noora Simola.

Hän kertoo, että FFD tukee erityisesti metsänkasvattajien osaamista ja heidän järjestäytymistään kehityshankkeiden ja kummitoiminnan avulla.

– Pientuottajien järjestöjen kautta yksittäisillä metsänkasvattajilla on mahdollisuus saada laadukkaita taimia, opastusta kestävässä metsänhoidossa, markkinatietoa sekä apua puukauppaan. Järjestöt auttavat metsänkasvattajia myös varautumaan ilmastonmuutoksen riskeihin ja osallistumaan ilmastotoimiin.

Kummitoiminnassa on mukana suomalaisia metsäalan asiantuntijoita, kuten metsähoitoyhdistysten toimihenkilöitä, jotka toimivat teknisinä neuvonantajina sekä vertaistukena kehitysmaiden pientuottajille. Teknisen tuen lisäksi FFD antaa myös tukea pieniin investointeihin kuten taimitarhojen perustamiseen.

FFD:n Ilmastoasiantuntija Noora Simola katsomassa pienviljelijöiden yhteistä akaasiametsäpalstaa Vietnamissa. Akaasia on sopiva maanparannukseen ja sitä istutetaan erityisesti köyhtyneille maille.

Koulutusten avulla FFD panostaa naisten osallistumista metsän arvoketjuihin, viljelijäjärjestöjen päätöksentekoon sekä metsästä saataviin hyötyihin.

Lisäksi FFD pyrkii tutkimustyön avulla tuottamaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinkeinoihin viljelijöille sekä metsänkasvattajille.

Simola toivoo, että tulevaisuudessa pientuottajat voisivat myös saada tuloja esimerkiksi hiilivarastojen kasvattamisesta. Nykyisten hiilimarkkinoiden tuotot harvoin kuitenkaan päätyvät köyhien maiden viljelijöille asti.

– Tästä johtuen FFD on aloittamassa kompensaatioon ja sopeutumiseen keskittyvää FFD-HOPE ohjelmaa, joka tuo ilmastotoimien hyödyt pienviljelijöiden ulottuville.

Useissa FFD:n hankkeissa edistetään taimitarhojen perustamista, joiden avulla pyritään turvaamaan viljelijöiden oma taimituotanto hankkeiden päättymisen jälkeen. Taimitarhojen perustamista tuetaan lahjoituksien sekä esimerkiksi Suomen Ulkoasiainministeriön hanketuen avulla.

Hankkeilla aikaan muutosta

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) varainhankinnan koordinaattori Kaarina Karjalainen kertoo, että tärkeintä on parantaa ihmisten elinoloja ja samalla auttaa heitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Karjalainen sanoo, että projekteissa istutetaan puuntaimia, jotka hiilidioksidin sitomisen lisäksi parantavat maanlaatua, ehkäisevät eroosiota, antavat lisäravintoa sekä tarjoavat elinkeinon.

– Maaseudun kehittämishankkeissa ihmisille annetaan neuvontaa ja tukea ympäristöystävällisessä maan sekä luonnonvarojen käytössä. Lisäksi opitut taidot antavat kestävän pohjan tulevaisuudelle.

Hunajantuotanto monipuolistaa metsäelinkeinoja Nicaraguassa.

Toiminnan luotettavuus perustuu moneen eri tekijään esimerkiksi avustuskohteet ja paikalliset yhteistyökumppanit valitaan huolella sekä Kirkon Ulkomaanavun vastuuhenkilöt seuraavat hankkeiden edistymistä. Lisäksi varmistetaan, että hankkeilla saadaan suunniteltu muutos aikaan, Karjalainen kertoo.

KUA kerää rahat puun taimiin lahjoitusten kautta. Suurin osa hankitaan joululahjoiksi, mutta lahjoituksia tulee ympäri vuoden. Ne kohdennetaan hankkeisiin teemoittain köyhyyden kierteen katkaisemiseksi.

– Lahjat hankimme pääosin paikallisesti säästääksemme rahtikuluissa, vähentääksemme ympäristökuormitusta ja tukeaksemme paikallista työllisyyttä.

Puuntaimet olivat viime vuoden hittilahja. Puuntaimia annettiin viime vuonna lahjaksi 6 843 kappaletta. Vuoteen 2017 verrattuna Puuntaimet-lahjojen antaminen yli kaksinkertaistui.