Painiiko Suomi tiensä takaisin olympialaisten palkintokorokkeelle?

Suo­ma­lai­nen paini eli kul­ta­kaut­taan 1950-lu­vul­le asti, mutta sen jäl­keen me­nes­tys on hii­pu­nut. Onko la­jis­sa rah­kei­ta uu­teen nousuun?

Vuo­den 2018 nuor­ten MM-ki­sois­ta 19-vuo­tias Arvi Sa­vo­lai­nen paini kul­taa. Sa­vo­lai­sen li­säk­si huip­pu­ta­sol­la ki­saa­vat muun muas­sa Eu­roo­pan mes­ta­ri Petra Olli ja EM-prons­si­mi­ta­lis­ti Elias Kuos­ma­nen. Po­ten­ti­aa­lia me­nes­tyk­seen siis löy­tyy. 

Suo­men edel­li­nen olym­pia­mi­ta­li pai­nis­ta on kui­ten­kin Marko Yli-Han­nuk­se­lan hopea Atee­nas­ta 2004. Mi­kä­li vuo­den 2020 ki­sois­ta ei Suo­meen tule mi­ta­lia, tulee tästä pisin mi­ta­li­ton kausi Suo­men olym­pia­pai­nin his­to­rias­sa. 

Maal­le, joka oli 1900-luvun al­ku­puo­lis­kol­la pai­nin eh­do­ton­ta kär­keä, ei tä­män­kal­tais­ta kui­vaa kaut­ta ole nähty sit­ten 60-luvun. Ur­hei­lu­museon tut­ki­ja Vesa Ti­kan­de­rin mu­kaan me­nes­tys hei­ken­tyi kil­pai­lun ko­ven­tu­mi­sen seu­rauk­se­na. 

– Ennen tois­ta maa­il­man­so­taa pai­nin olym­pia­mi­ta­lit ja­kau­tui­vat nel­jän tai vii­den maan vä­lil­lä. Sodan jäl­keen kil­pai­le­vien mai­den määrä kak­sin­ker­tais­tui, Ti­kan­der ker­too. 

Ti­kan­de­rin mu­kaan kil­pai­lun ko­ve­ne­mi­sen li­säk­si po­ten­ti­aa­lis­ten huip­pu­pai­ni­joi­den määrä on vä­hen­ty­nyt mui­den la­jien suo­sion li­sään­tyes­sä. 

– Jouk­kue­la­jit ovat vie­neet har­ras­ta­ja­kun­taa ja massa, josta huip­pu­ja läh­de­tään seu­lo­maan on pie­nem­pi kuin muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten, sel­ven­tää Ti­kan­der. 

Pai­nin mark­ki­noin­tia on te­hos­tet­ta­va 

Olym­pia­vuon­na ja ko­ti­ki­so­jen ai­kaan paini on esil­lä enem­män kuin nor­maa­lis­ti. Muul­loin paini jää ot­si­kois­sa kui­ten­kin taka-alal­le.  

Pai­ni­lii­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Pert­ti Veh­vi­läi­nen myön­tää­kin, että lii­ton on teh­tä­vä töitä lajin esiin­tuo­mi­sek­si. 

– Emme voi vain odot­taa, että la­jim­me saa huo­mio­ta au­to­maat­ti­ses­ti, Veh­vi­läi­nen to­te­aa. 

Pai­ni­lii­ton vuo­sit­tai­nen bud­jet­ti on noin mil­joo­na euroa. Tästä pel­käs­tään kil­pai­lu- ja val­men­nus­toi­min­taan kuluu Veh­vi­läi­sen mu­kaan noin 60 pro­sent­tia, eli yli­mää­räis­tä rahaa mark­ki­noin­tiin ei juu­ri­kaan jää.  

– Eten­kin nuo­ril­la pai­ni­joil­la oma­vas­tuu­ky­sy­myk­set nouse­vat usein esiin, Veh­vi­läi­nen ker­too. Oma­vas­tuu tar­koit­taa tässä yh­tey­des­sä sitä, että esi­mer­kik­si ki­sa­mat­kat ur­hei­li­ja jou­tuu kus­tan­ta­maan itse. 

Onko tie hui­pul­le taas avoin? 

Vaik­ka vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ajan Suo­meen ei pai­nin olym­pia­mi­ta­lei­ta ole tul­lut, Veh­vi­läi­nen on toi­vei­kas tu­le­vai­suu­den me­nes­tyk­sen suh­teen. 

– Meil­lä on nyt poik­keuk­sel­li­sen hyvä nuor­ten ryhmä, ker­too Veh­vi­läi­nen. Vuon­na 2017 nuor­ten MM-ki­sois­ta Suomi oli kreik­ka­lais-roo­ma­lai­ses­sa pai­nis­sa vii­den­nek­si paras yli 70 maan jou­kos­ta. 

– On­nis­tues­saan kuka ta­han­sa Suo­men hui­pus­ta voi yltää mi­ta­leil­le, Veh­vi­läi­nen to­te­aa.