Neljännen vuoden journalismin opiskelija Elle Nurmi tilaa baarissa kolmosoluen sijaan kokiksen. Vaikka Nurmi käy aktiivisesti erilaisissa opiskelijatapahtumissa, alkoholia hän ei juo.
Akateemisessa baarisuunnistuksessa tärkeintä on juomisen sijaan ryhmäytyminen. Siinä on voimaa, joka näkyy pitkällä aikavälillä kaveriporukoiden rakenteessa.
Nurmi on huomannut, että tapahtumista pois jättäytyneet opiskelijat eivät ole enää hänen kaveripiirissään.
– Ne joiden kanssa olen käynyt tapahtumissa, ovat jääneet läheisemmiksi ystäviksi koko opiskeluajaksi. Opiskelu on paljon helpompaa, kun on niitä ihmisiä ympärillä, keitten kanssa voi purkaa sitä ahdistusta ja stressiä, mitä välillä syntyy.
Nurmelle tapahtumiin osallistuminen raittiina on ollut helppoa. Hän arvelee kuitenkin, että jotkut voivat kokea osallistumiskynnyksen olevan korkeampi. Kaikki eivät tykkää olla päihtyneiden ihmisten keskellä.
Raitis osallistuja kohtaa toisinaan haasteita. Nurmen ensimmäisillä sitseillä hänelle kaadettiin samat shotit kuin muillekin, vaikka hän oli ilmoittanut alkoholittomuudestaan.
Nurmen mielestä tilanne voisi olla parempi. Tapahtumien perimmäisen luonteen muuttamista hän ei silti vaadi.
– Pääasia on se että kaikilla on hauska ilmapiiri ja että kaikki nauttii siitä.
Alkoholittomuus ja monipuolisuus keskiössä
Tapahtumia järjestävät opiskelijakunnat sekä tiedekunta- ja ainejärjestöt luovat puitteet opiskelijoiden juhlinnalle.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö SAMOK ry:n puheenjohtajan Iiris Hynösen mukaan viime vuosina on panostettu tapahtumien alkoholittomuuteen ja monipuolisuuteen.
– Opiskelijat ovat erilaisia ja heillä on erilaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Silloinkin, kun on bileitä, niissä ei pakoteta ketään juomaan. On mahdollista osallistua myös selvin päin, kertoo Hynönen.
Painostusta juomiseen koetaan vähemmän opiskelijakavereilta ja tiedekunta- ja ainejärjestöjen tapahtumissa.
Enemmän painostusta koettiin koulun ulkopuolisten kavereiden suunnalta ja muissa opiskelijatapahtumissa, paljastuu Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hyvinvointikyselyn (2019) tuloksista.
Tapahtumien kehittäminen kumpuaa opiskelijajärjestöjen halusta palvella paremmin.
Myös korkeakouluopiskelijoiden ikärakenteen muutos vaikuttaa tapahtumien kehittämiseen. Opiskelijoita on parikymppisestä ylioppilaasta pidempään työelämässä olleeseen perheenisään.
Tutkimuksen mukaan 9 prosenttia kaikista opiskelijoista oli raittiita. Humalahakuisesti alkoholia käyttivät ammattikorkeakoulujen miesopiskelijoista 33 prosenttia ja naisopiskelijoista 43 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoilla osuudet olivat 28 prosenttia ja 31 prosenttia.
Psyykkisiä vaikeuksia ja itsetuhoisia ajatuksia on eniten niillä, joilla on vähiten perhesuhteita, ystävyyssuhteita ja muita sosiaalisia suhteita. Näin kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus.
Hynönenkin tunnustaa yhteisöllisyyden vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin.
– Yhteisöllisyyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aktiivitoiminnassa mukana oleminen ja se, että tehdään opiskelukavereiden kanssa muutakin kuin opiskellaan, vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin, Hynönen sanoo.
SAMOK ry:n puheenjohtajan Iiris Hynösen mukaan viime vuosina on panostettu tapahtumien alkoholittomuuteen ja monipuolisuuteen.
Raittiinakin voi nauttia
Aku Tervonen käy tapahtumissa tutustumassa ihmisiin ja tapaamassa kavereita. Useimmiten kukaan ei edes huomaa, ettei hän ole humalassa.
Kvanttiteknologiaa opiskelevalle fuksille opiskelijatapahtumilla on iso merkitys. Alkoholia hän ei käytä.
– Pystyn nauttimaan siitä ajasta ja niistä ihmisistä ihan hyvin ilman alkoholiakin, sanoo Tervonen.
Tapahtumissa on Tervosen mukaan lähes aina alkoholittomia vaihtoehtoja tarjolla.
Juomakulttuuri on aika ajoin rajua. Keskellä viikkoa juhliminen voi heikentää opiskelijan jaksamista seuraavana päivänä huomattavasti, mutta pitkällä tähtäimellä juhliminen myös virkistää.
– Kyllä siinä monen nuoren maksa on kovilla. Toisaalta jos joskus pitää juhlia niin nuorena mieluummin.