Suurin osa koulujen ruokahävikistä syntyy tarjoilun ylijäämistä

Kouluissa ruokahävikkiä syntyy niin keittiössä, tarjoilussa kuin myös oppilaiden tähteistä.

Kouluissa ja päiväkodeissa tarjoilun ylijäämistä syntyy lähes tuplasti enemmän ruokahävikkiä kuin keittiö- ja lautastähteistä yhteensä. Keittiön on vaikeaa arvioida syöjien määrää, joten ruokaa valmistetaan usein liikaa.

Päiväkodeissa pienet lapset syövät vähemmän ja keittiön voi olla yksinkertaisesti vaikeaa tehdä ruokaa niin pieni määrä. Yläasteella ja lukiossa monet oppilaat jättävät kouluruokailun kokonaan välistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkija Kirsi Silvennoinen uskoo, että tarjoiluhävikkiä voitaisiin vähentää jo hyvinkin yksinkertaisella keinolla.

– Tärkeintä olisi, että kaikki menisivät syömään silloin kun ruoka on tarjolla, Silvennoinen toteaa.

Silvennoisen mielestä on myös tärkeää, että etenkin peruskouluissa olisi tarpeeksi pitkä ruokatunti, jotta kaikki ehtisivät syömään lautasen tyhjäksi. Ruokalan tulisi olla viihtyisä, jotta siellä olisi helppo keskittyä syömiseen ilman suurta hälinää.

Uusia keinoja ylijäämäruoan hyödyntämiseksi

Kouluissa ruokaa jää yli lähes poikkeuksetta edes vähän. Siksi olisikin tärkeää kehittää erilaisia keinoja ylijäämäruuan hyödyntämiseksi.

– Ruokaa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää ravintolan toiminnassa seuraavana päivänä tai keksiä siitä uusia reseptejä, Silvennoinen kertoo.

Yksi hyvä keino hävikin vähentämiseksi on ylijääneen ruuan myyminen päivän jälkeen. Tämä on mahdollista jo useassa koulussa.

Esimerkiksi UniCafen päivän ylijääneistä aterioista koottuja annoksia on mahdollista ostaa eväslaatikossa lounasmyynnin päätyttyä alennettuun hintaan.