Kokonaishedelmällisyysluku ja syntyvyys olivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomen historian matalimmalla tasolla. Kokonaishedelmällisyysluvulla tarkoitetaan lapsiluvun määrä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.

Jotta väestönsuhdanne pysyisi optimaalisena, luvun pitäisi olla noin 2. Vuonna 2018 ennakollinen kokonaishe-delmällisyys luku oli vain 1,40.

Lähde: Tilastokeskus

Synnyttäjien keski-ikä on noussut viime vuosina ja vuodesta 2010 lapsiluvut ovat lähteneet laskuun, kertoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. THL:n raportin mukaan vuonna 2017 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,9 vuotta, kun taas ensisynnyttäjien keski-ikä oli 29,2 vuotta. Huomioitavan arvoista on, että yli viidennes synnyttäjistä oli raportin mukaan yli 35-vuotiaita.

”Mitä myöhemmin lapsia hankitaan, niin sitä todennäköisempää on, että lopullinen lapsiluku on pienempi, etenkin jos verrataan 25-vuotiaana ensimmäisen lapsen synnyttänyttä”, Gissler sanoo.

Huoli synnyttäjien keski-iän noususta

”Pitää ymmärtää, että naisen, mutta myös miehen, hedelmällisyys vähenee iän myötä. Nykyisin hedelmällisyyshoitojen ajatellaan olevan niin hyviä, että lapsia saadaan myöhemmälläkin iällä. Siinä mielessä tämä lasten hankinnan lykkääminen on kielteinen trendi, koska aina eivät hoidot auta.”

Syntyvyyden lasku vaikuttaa myös työmarkkinoihin, vaikka laskun vaikutukset heijastuvat viiveellä. Tilastokeskuksen mukaan viimeisen kahdeksan vuoden aikana työmarkkinoilta on jo kadonnut 100 000 ihmistä ja ennusteen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana luku kasvaa vielä 57 000 ihmisellä.

Syntyvyyden laskulla on kerrannaisvaikutuksia yhteiskuntaan ja väestönrakenteeseen.

”Kun puhutaan väestöstä, niin kyseessä on aina pitkiä trendejä. Ensin neuvoloiden tarve vähenee, sitten varhaiskasvatuksen ja lopulta koulutuksen”, Gissler sanoo.

Tämä tarkoittaa mahdollisia muutoksia koulutuspolitiikkaan tulevaisuudessa, sillä luokkakokojen määrä tulee pienentymään. Pienten ikäluokkien on mahdollisesti helpompi työllistyä tulevaisuudessa, kun työpaikkoja riittävästi tarjolla suhteessa väestöön.

Gissler ehdottaa tilanteen korjaamiseksi maahanmuuttoa.

”Jos syntyvyys nousisi nyt 10 tai 20 prosenttia, niin sehän on erittäin hidas prosessi. Syntyvyys näkyy plussana valtiontaloudelle vasta 25 vuoden kuluttua. Nopea keino väestön kasvattamiseksi on maahanmuutto”, Gissler sanoo.

Tällä hetkellä koko väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon. Kun tilastoja tarkastelee, ei tilanteeseen ole het-keen muutosta näkyvissä.

”Lapsiahan ei hankita yhteiskunnan päätöksellä, vaan se on jokaisen lasta hankkivan perheen päätös. Ainut keino, miten poliittiset päättäjät voivat lasten hankintaan vaikuttaa, on varmistaa, että lapsen synnyttyä tarvittavat palvelut ovat lähellä ja ne toimivat.”