Euroopan parlamentti käsitteli ja hyväksyi maaliskuussa tekoälysäädöstä koskevan ehdotuksen. Ehdotuksessa on sääntö, joka kieltäisi tunnistettavista henkilöistä deepfake-alastonkuvien tekemisen. Lain lopullisesta muodosta neuvotellaan.

Deepfake on maailmanlaajuisesti yleistynyt ilmiö, mutta Suomessa deepfake sisällön tekemisestä ei ole vielä lainsäädäntöä. Maaliskuussa Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd) jätti lakiesityksen seksuaalisten deepfake-sisältöjen valmistamisen kriminalisoinnista. Myös Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on tehnyt toimenpide-ehdotuksen asiaan liittyen.

Lakimuutoksia on tapahtunut jo ulkomailla, esimerkiksi Iso-Britanniassa.

Deepfake eli syväväärennös on keinotekoinen, tekoälyllä tehty kuva, video tai ääni, joita voidaan käyttää disinformaation levittämiseen ja huijauksiin. Deepfake sisältö on myös informaatiovaikuttamisen keino.

Videot pyrkivät mahdollisimman aidolla ja uskottavalla tavalla esittämään videolla esiintyvää henkilöä. Osa videoista on seksuaalisävytteisiä ja pilkkaavia, osassa videoissa koitetaan käyttää julkisuuden henkilöiden kasvoja epäeettisissä mainoksissa.

– Yhteiskunnallisella tasolla murentaa luottamusta, kun ei voida tietää mikä on totta ja mikä ei, kertoo Helsingin yliopiston viestinnän lehtori Janne Matikainen.

Kehittynyt teknologia mahdollistaa sen, että deepfake sisällöt näyttävät hyvin aidoilta. Katsojan on vaikea erottaa, onko sisältö aitoa vai ei.

– Jos vallanpäättäjät, poliitikot tai julkisuuden henkilöt sanovat mitä hyvänsä, silloin ihmiset voivat saada vääriä tulkintoja, ennen kuin he oivaltavat, että se on deepfake-väärennös, Matikainen jatkaa.

Suurin osa huijausvideoiden uhreista on naisia

Deepfake-videon vaikutus yksilötasolla voi olla traumatisoiva. Usein uhrit ovat julkisesti esillä olevia naisia.

– Näemme, että tämä juontaa juurensa tosi pitkälle, siihen, että naiset, usein poliittisessa tai julkisessa asemassa joutuvat häirinnän kohteeksi. Tämä ilmiö on vain jatkumoa tälle naisviha mieliselle käytökselle ja kulttuurille, mitä meillä Suomessakin on, kertoo NYTKIS RY:n viestintäasiantuntija Kia Löfberg.

NYTKIS RY, on kattojärjestö, johon kuuluu eduskuntapuolueiden naisjärjestöt, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Sukupuolitutkimuksen seura. Järjestö on antanut kannanoton tekoälypornon yksiselitteisestä kieltämisestä.

– Tunnistamme, että on täysin selvä juttu, ettei lainsäädäntö pysty tällä hetkellä suojelemaan digitaalisen väkivallan uhreja, toteaa Löfberg.

Digitaalisen väkivallan uhri voi tehdä rikosilmoituksen Poliisille ja ilmiantaa sisällön verkkoalustalla.