Uutisointi ja tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, mutta tarvitaan lisää tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sosiaalipsykologi ja kestävyystieteen professori Annukka Vainio on tutkinut, miten ilmastonmuutoksesta uutisointi on vaikuttanut ihmisiin. Vainio on toiminut Suomen ilmastopaneelin jäsenenä vuosina 2020–2023.

Vainion mielestä nykyistä viestintää pitäisi muuttaa ongelmakeskeisyydestä enemmän kannustavampaan suuntaan, jolloin luodaan luoda uskoa ja toivoa tulevaan.

– Viestinnässä pitäisi painottaa ratkaisuja ongelmakeskeisyyden sijaan. Pitäisi puhua enemmän onnistumisista ja teoista, joita on jo tehty ilmastonmuutoksen eteen, Vainio kertoo.

Viestinnän avulla voidaan rakentaa toivoa ilmaston tulevaisuutta kohtaan

Ilmastotekoihin ei kannusta uutisointi esimerkiksi kulutuksen vähentämisestä ja lihansyömisen vähentämisestä. Helsingin yliopistolle kirjoittamassaan artikkelissa Vainio kertoo, että ilmastoasioista ei pitäisi aina puhua uhrauksina. On tärkeää uutisoida myönteisemmin ilmastonmuutoksesta, jotta ihmiset uskoisivat, että asialle voi tehdä jotakin.

–  Viestinnällä pitäisi pystyä rakentamaan sellaista tulevaisuuskuvaa, että selviämme tästä yhdessä, kuten pandemian kohdalla. Mutta sen onnistumiseen tarvitaan tekoja.

Ilmastonmuutoksesta uutisoidessa pitäisi luoda uskoa tulevaan.

Onko ilmastonmuutoksen kieltäminen reaktio ilmastoahdistukseen?

Sosiaalipsykologina Vainio on perehtynyt myös siihen, miksi ilmastonmuutos kielletään. Vainio painottaa, että kieltäjiä todella vähän.

– Kieltäminen voi olla myös suojamekanismi. Kun ilmiö on niin pelottava ja uhkaava, niin sitä halutaan vähätellä.

– Ilmastoviestinnän pitäisi rakentaa myönteisempää tulevaisuuskuvaa ja rakentaa uskoa tulevaisuuteen. Jos viestintä rakentaa kuvaa siitä, että tuho on väistämätön, se lamauttaa ihmisen, Vainio avaa asiaa.

Yhteiskunnan esimerkki kannustaa ilmastotoimiin

Vainio on kirjoittanut siitä, että ihmisten ilmastotekojen lisäksi oli tarpeellista muuttaa yhteiskunnan rakenteita, esimerkiksi viemällä yhteiskuntaa vähemmän kulutuskeskeiseen suuntaan.

– Kulutusympäristö houkuttelee helposti kulutukseen, Vainio toteaa.

Vainio on todennut artikkeleissaan myös, että yhteiskunnan ja päättäjien esimerkki tukee kansalaisten halukkuutta tehdä ilmastotekoja, jos myös yhteiskunta on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään.

Vainion mukaan viestintä on tosi tärkeässä osassa myös tässä, koska sen perusteella ihmiset päättävät millaisia poliitikkoja äänestävät.

– Pitää tehdä paljon töitä sen eteen, että maailma olisi ilmastomyönteisempi.