Keravalla kasvaa itsepoimintatulppaaneja – Ekologisen tulppaanin suosio on kiinnostanut Tampereella saakka

Asiakkaat ovat entistä vaativampia kukkaostostensa ympäristöystävällisyydestä.

Itsepoimintatulppaani on ekologinen valinta, sillä kuljetuskustannuksia ei synny, kun tulppaanit kasvavat lähikukkakaupassa.

Keravan kukkakeskuksen yrittäjä Henri Heinonen innostui itsepoimintatulppaaneista nähtyään niitä kymmenisen vuotta sitten Hollannissa.

Hän ryhtyi viljelemään tulppaaneja, kun kukkakaupan remontti mahdollisti sopivan viileän huoneen rakentamisen. Itsepoimintatulppaanit kasvoivat viime talvena mullassa, mutta nyt niitä kasvatetaan vesiviljelyssä.

Huone lämpiää hukkalämmöllä, ja siellä kasvaa tammikuulta maaliskuulle enimmillään 3600 itsepoimintatulppaania. Valikoimassa on erilaisia lajikkeita. Huoneessa kasvaa lisäksi ruukkukasveja, muun muassa helmililjoja.

– Asiakkaat voivat poimia tulppaanit sipulin kanssa, joten hävikkiä tulee vähän. Poiminta-aika on pitkä, kertoo Heinonen.

Itsepoimintatulppaanit ovat olleet suosittuja. Ostajia on saapunut myös Helsingistä ja jopa Tampereelta saakka.

Heinonen sanoo korostavansa toiminnassaan ympäristöystävällisyyttä, hän kierrättää ja uusiokäyttää materiaaleja. Syyskesällä tulee myyntiin itsekasvatettuja leikkokukkia.

Tulppaanit

Itsepoimintatulppaaneja voi poimia nupullisina tai avautuneempina. Kimppuunsa voi sekoittaa eri lajikkeita.

Kukkien alkuperätieto esille

Kotimaisten tulppaanien sesonki on keväällä, mutta kukkamarkkinoita hallitsevat isot tuottajamaat, kuten Hollanti. Sieltä Suomeen saapuu myös muualla kuin Euroopassa kasvatettuja kukkia.

– Kukkakauppiaat haluavat myydä suomalaisia leikkokukkia, mutta niitä ei ole riittävästi saatavilla läpi vuoden. Kukkakauppiaat voivat kuitenkin valita arvojensa mukaan, millaisia ulkomaisia kukkia on myynnissä. Hollantilainen ruusu on toki parempi vaihtoehto kuin Ecuadorista Hollannin kautta Suomeen kuljetettu, toteaa Suomen Kukkakauppiasliiton hallituksen puheenjohtaja Anna Utti. Hän on myös floristimestari imatralaisessa Kukka- ja hautauspalvelu Haakanassa.

Utin mukaan kukkakaupoissa tehdään paljon kestävän kehityksen, ekologisuuden ja vastuullisuuden eteen. Kukkakauppiaat voivat tilata kukkia tukusta FSI-sertifioiduilta viljelijöiltä. Asetelmien teossa käytetään kotimaisia ja maatuvia luonnonmateriaaleja, esimerkiksi rahkasammalta. Kukkien käärepaperit ovat kierrätettäviä. Hävikkiä vältetään käyttämällä kaikki kukkien osat.

Asiakkaat kyselevät myös yhä enemmän kukkien alkuperästä. Utti sanoo painottavansa kukkakauppiaille, että kukkien alkuperätieto tulisi olla asiakkaiden näkyvillä nykyistä paremmin. Se voisi olla tarkistettavissa esimerkiksi QR-koodilla.

 

FSI-sertifikaatti

  • The Floriculture Sustainability Initiative (FSI) on kansainvälinen sertifikaatti, jonka kukka-alan toimijat ovat perustaneet vuonna 2012.
  • Jäsenmäärä on 80. Jäseninä on muun muassa viljelijöitä, tukkuliikkeitä ja kuljetusyrityksiä.
  • Perustuu 16 vapaaehtoiseen kestävän kehityksen standardiin ja järjestelmään (FSI´s Basket of Standards).
  • Kukka-alan toimija voi olla FSI-sertifioitu, kun toiminta on yhden tai useamman hyväksytyn maatalous- (GAP eli Good Agricultural Practices) ja ympäristöstandardin mukaista. Riskimaissa toimivilta jäseniltä vaaditaan lisäksi sosiaalisen vastuun todistus.
  • FSI:n tavoitteita vuoteen 2025 mennessä ovat, että 90 % viljelijöiden kukista ja ruukkukasveista on vastuullisesti tuotettuja, hiilijalanjälki on pienentynyt tiettyjen tuotteiden osalta, kukkatilojen työntekijöiden elintasoerot ovat kaventuneet ja jäsenet raportoivat toimintansa edistymisestä.

 

Lähde: The Floriculture Sustainability Initiative (FSI) www.fsi2025.com