Opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusneuvos Viveca Stillin mukaan on liian aikaista sanoa, miten direktiivi mukautetaan kotimaiseen lainsäädäntöön. Aikaa prosessiin on varattu kaksi vuotta.

– Direktiivi on neuvoteltu niin nopeaan tahtiin, että avoimia kysymyksiä on paljon. Komissio järjestää luultavasti asiantuntijakokouksia, joissa he kertovat oman näkemyksensä siitä, mitä on sovittu, Still sanoo.

Ennen lopullista hyväksyntää direktiivin on määrä siirtyä vielä Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin käsittelyyn.

Kiistaa meemisuodattimista

Erityisen huolissaan verkkokansa on ollut direktiivin 13:sta artiklasta. Sen myötä somealustojen on otettava käyttöön suodatin, joka tunnistaa tekijänoikeudella suojatun materiaalin.

Esimerkiksi populaarikulttuurista räätälöityjen meemien on pelätty katoavan verkosta, sillä palveluntarjoajat ovat velvollisia poistamaan tekijänoikeutta loukkaavan sisällön.

Artiklaa on arvosteltu siitä, etteivät suodattimet voi mitenkään tunnistaa, milloin käyttäjien muokkaama sisältö on tulkittavissa itsenäiseksi teokseksi.

– Tuskin käyttäjä alkaa riidellä alustan kanssa, voiko meemin laittaa vai ei. Harva tietää tekijänoikeuslaista niin, että voisi perustella, minkä takia sisältö tulee sallia, Still sanoo.

Linkkivero väärä termi

Stillin mukaan artikla 11:sta juonnettu termi “linkkivero” on harhaanjohtava. Jatkossa uutislinkkien käyttöä somealustoilla valvotaan, koska linkeissä usein ylitetään direktiivin puitteissa sallittu määrä toisinnettuja sanoja. Euroopan parlamentin muotoilun mukaan vain yksittäiset sanat jäisivät tekijäoikeussuojan ulkopuolelle.

– Tämä on yksi riidanalaisista kysymyksistä. Moni jäsenvaltio on katsonut, ettei ole mitään olennaista, joka ei jo tällä hetkellä olisi suojan piirissä. On ollut huolta siitä, millaisia vaikutuksia uusi, päällekkäinen ja entistä laajempi tekijänoikeussuoja aiheuttaisi.

Aggregointisivustot vaarassa?

Artikla 11 velvoittaa uutisia keräävät aggregointisivustot pyytämään lupaa kustantajilta, joiden tekijänoikeuden piiriin uutiset kuuluvat. Koska kustantajat voivat esimerkiksi evätä luvan tai vaatia vaatimattomilla resursseilla pyöriviltä sivustolta korvauksia, on sivustojen tulevaisuus epävarma.

– Tyypillisesti aggregointisivustoilla toisinnetaan uutisen otsikko, mihin tarvittaisiin tulevaisuudessa lupa. Paljon esillä on ollut Google News, joka tosin ilmeisesti joissakin tapauksissa on toisintanut uutisista niin paljon, että se olisi nykyisenkin tekijänoikeuslain mukaan vaatinut lehdeltä lupaa. Kysymys on tältä osin lähinnä siitä, että asiaa ei olla viety tuomioistuimeen.

Stillin mukaan joissakin maissa kustantajilla on ollut vaikeuksia osoittaa tuomioistuimessa, että he ovat saaneet lehtijuttuihin oikeudet.

– Voidaankin kysyä, miksei keskitytty tämän ongelman ratkaisemiseen, uusien ja epämääräisten suojamuotojen keksimisen sijaan.

Suomen Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula myöntää, ettei aggregointisivustojen sääntely ole ongelmatonta. Sivustot antavat levittämilleen uutisille näkyvyyttä ja niistä häviäminen voi vaikuttaa kielteisesti lehtitalojen toimintaan.

– Asiasta on käyty liiton sisällä keskustelua, ja Espanjassa kyseisillä toimenpiteillä ammuttiin omaan nilkkaan. Myös kustantajapuoli tunnistaa riskin olemassaolon.

Liitto asettui tukemaan direktiiviä, koska sen katsotaan parantavan tekijöiden ja toimittajien asemaa sopimusneuvotteluissa.

– Direktiivi turvaa tekijöille kohtuulliset korvaukset teosten käytöstä. Sitä olemme jo aiemmin yrittäneet saada Suomen lakiin, mutta emme ole siinä onnistuneet. Tämä on meille todella tärkeä asia, Nikula sanoo.

Direktiiviä puolsi myös yksityisen media-alan ja graafisen teollisuuden työnantajien kattojärjestö Medialiitto.