Jokainen ekaluokkalainen opettelee ensi vuonna vierasta kieltä

Vuonna 2020 A1-kielen opetus alkaa kaikissa Suomen peruskouluissa viimeistään 1. luokan keväällä. Kieltä opettaa joko oma luokanopettaja tai kielen aineenopettaja. Uudistuksella pyritään lisäämään kielten osaamista Suomessa.

Ensi vuodesta lähtien jokainen suomalaislapsi opiskelee vierasta kieltä ensimmäisellä ja toisella luokalla yhden tunnin viikossa. Opetuksessa käytetään menetelminä esimerkiksi leikkejä ja lauluja. Se, kuka kieltä opettaa, päätetään paikallisesti kuntatasolla. Uudistuksen tarkoituksena on saada oppilaat valitsemaan ensimmäiseksi kieleksi myös muita kieliä kuin englantia.

– Kielten opetuksen varhentamisella tavoitellaan sitä, että oppilaat motivoituisivat opiskelemaan enemmän kieliä, kertoo projektisuunnittelija Karoliina Inha Opetushallituksesta.

Vierasta kieltä voi opettaa luokanopettaja tai kielen aineenopettaja tai molemmat. Luokanopettaja voi myös suunnitella opetusta yhdessä aineenopettajan kanssa.

– Luokanopettajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia, ja jotkut heistä ovat erikoistuneet kielten opettamiseen. Vieraan kielen osaaminen heille tulee ylioppilastutkinnosta, kertoo Karoliina Inha.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:in mukaan sekä luokanopettajat että aineenopettajat suhtautuvat varhentamiseen myönteisesti. Kielten aineenopettajille tarjoutuu mahdollisuuksia saada lisää opetustunteja, ja luokanopettajat voivat saada lisäkoulutusta kielten osalta.

Koululaiset yritetään saada innostumaan vähemmän opiskelluistakin kielistä

Vapaaehtoisten kielten kuten ranskan tai saksan opiskelu on parissa kymmenessä vuodessa vähentynyt rajusti. Vuonna 1996 koululaisista melkein puolet opiskeli kahdeksannella luokalla myös muuta kieltä kuin englantia ja ruotsia. Parissa kymmenessä vuodessa B2-kielen opiskelu kuitenkin väheni ja vuonna 2016 sitä opiskeli enää noin joka viides oppilas.

Kieltenopetuksen varhentamisella pyritään siihen, että Suomessa opiskeltaisiin muitakin kieliä kuin englantia. Kieliä kuten ranskaa ja saksaa opetetaan Suomessa kuitenkin A1-kielenä tällä hetkellä vähän. Kunnilla ei ole taloudellisia resursseja tarjota useampia kieliä englannin lisäksi, eikä vanhemmillakaan ole aina halua laittaa lastaan opiskelemaan muuta kuin englantia.

Tällöin riittävän suuria kielten ryhmiä ei valitettavasti muodostu, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies Opettajien ammattijärjestöstä.

Pauliina Viitamies ei toivo tilannetta, jossa kymmenen vuoden päästä Suomessa ei osata muuta kuin ”ralli-englantia”. Myös elinkeinoelämän edustajat ovat ilmaisseet OAJ:lle huolensa, että esimerkiksi saksan osaamisen väheneminen vaikuttaa kielteisesti Suomen ja Saksan väliseen kauppaan.

Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella koulujen kielivalikoima on laaja ja niissä vapaaehtoisia kieliä myös opiskellaan enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Kuva ja teksti: Kaisa Paavilainen