Kunnissa asetetaan yhä useammin suosituksia nuorten kotiintuloajoista. Näitä on säädetty viimeisen vuoden aikana muun muassa Kokemäellä, Karkkilassa, Sauvossa ja Oulussa.

Ennen kuin kunnanvaltuusto päättää suosituksista, monissa kunnissa on tehty kyselyitä. Näissä valtaosa vanhemmista on kannattanut kotiintuloaikoja. Esimeriksi Limingan kunnan mukaan suositusten tarkoitus on tukea vanhempia kasvatustehtävässä. 

Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa esimerkiksi perhesosiaalityö voisi auttaa vanhemmuuden tukemisessa enemmän. 

– Kunnallinen sääntely on enemmänkin laastariratkaisu. Kyseessä on usein nuoren oirehtimisesta, kun liian nuori on liian myöhään ulkona, sanoo Laine. 

Laineen mukaan kotiintuloajat ovat kuin viime aikoina puhututtanut kännykkäkielto: erinäisiä rajoituksia asetetaan nuorille ylhäältä päin sen sijaan, että tarkasteltaisiin heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Hänestä keskeisintä olisikin kohdata nuoret yksilöinä ja tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea. 

Kunnissa kotiintuloaikoihin on puututtu vanhempien palautteen perusteella. Vanhempien mielestä kotiintuloajat on helpompi asettaa, kun ne ovat kaikille samat. 

Rajoitusten sijaan tutkimusprofessori Laine toivoisi kuntapäättäjiltä enemmän resursseja sosiaali- ja nuorisotyöhön. 

– Kuntien täytyisi nyt paikata, kun valtio leikkaa nuorilta. Hallituksen leikkaukset näkyvät selvästi jo nuorten hyvinvoinnin heikentymisenä. 

Hallitus neuvottelee tänä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten leikkauksista. Nuorisoala ry on huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaussuunnitelmat vaikuttaisivat nuorten hyvinvointiin.