Kolmen suomalaisen yliopiston yhteisessä hankkeessa on osoitettu, että avustajakoirat eivät ole vain passiivisia apureita, jotka odottavat toimintakomentoja ennen kuin alkavat auttaa. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Nona Borgström kertoo koirien oppivan jo koulutusvaiheessa, että ne saavat olla aktiivisia ongelmanratkaisijoita. Näin ne osaavat myös itse tarjota ihmiselleen eri tapoja ratkaista uusia tilanteita.

– Ihmisen ja koiran yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja siihen, että opitaan lukemaan toista osapuolta. Samoin kuin ihmisten välisissä suhteissa, myös ihmisen ja koiran kesken toista opitaan tulkitsemaan ajan kanssa.

Borgström kertoo, että koiria voidaan kouluttaa moneen auttamiseen. Ne oppivat keräämään tuttuja ostoksia koriin ja auttavat pyykinpesussa. Yksi tärkeimpiä taitoja on puhelimen tuominen, jos ihminen on esimerkiksi pudonnut pyörätuolista.

Koirat voidaan kouluttaa myös niin, että ne osaavat seurata pelkkää katsetta. Borgström kertoo, että koira on hyvä tulkitsemaan tunnetiloja ja kaikkea sanatonta viestintää. Jos ihminen on stressaantunut, sama tunnetila siirtyy helposti myös koiraan. Ihmisen on siksi hyvä osata tarkkailla ja kuunnella vastavuoroisesti myös koiraa.

– Parhaimmillaan molemmat oppivat lukemaan toisiaan, ja siitä yhteiselosta tulee aika semmoista mutkatonta.

Avustajakoira on pitkäaikainen kumppani liikuntarajoitteiselle

Suomessa vain harva saa avustajakoiran. Niitä on tällä hetkellä noin 45, ja jokainen koiraa toivova käy läpi soveltuvuusseulan.

Avustajakoiralle sopiva ihminen on jollain lailla liikuntarajoitteinen. Ihmisen pitää kuitenkin kyetä viemään koiraa ulos useamman kerran päivässä ja muutenkin pystyä hoitamaan koiraa. Esimerkiksi vaikeasti masentunut ihminen ei välttämättä sovellu avustajakoiran kumppaniksi, koska hänellä ei ole tarpeeksi voimavaroja huolehtia koirasta.

Kun sopiva ihminen on löytynyt, ja koiran koulutus on loppusuoralla, voidaan sen osaamista räätälöidä ihmisen tarpeiden mukaan. Borgström kertoo, että koirat koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta niin, että ne osaavat myös itse tarjota vaihtoehtoisia toimintatapoja uusissa tilanteissa.

Koira ei kuitenkaan ole valmis ohjelmistopaketti uuteen kotiin muuttaessaan, vaan ihmisen kanssa opetellaan elämään yhdessä, parhaimmillaan kumppaneina. Avustajakoira voi aina oppia uutta, aivan kuin ihmisetkin.

– Koira on elävä avustaja, joka asuu ihmisen kanssa. Ei suinkaan ole niin, että kaikki taidot ovat heti koiralla. Se tulee myös ehdottelemaan itse, ja ihminen palkitsee toivotun tavan toimia, Borgström sanoo.

Avustajakoiratutkimus on osa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lapin yliopiston PAWWS -hanketta.