Ulkomainen vaalirahoitus on mahdollista kiellosta huolimatta

Ulkomaista puolue- ja vaalirahoitusta koskeva sääntely vaatii täsmentämistä.

Ulkomainen rahoitus on puolue- ja vaalirahoituslain mukaan kielletty, mutta sitä on mahdollista kiertää, käy ilmi oikeusministeriön (OM) tilaamassa selvityksessä.

Ehdokkaat saavat vastaanottaa vaalikampanjaansa ulkomaista tukea yksityishenkilöiltä ja samaa aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä. Ulkomaisilta yrityksiltä ehdokkaat eivät sen sijaan saa vastaanottaa tukea.

Ulkomailta tehdään vain vähän suoria lahjoituksia selvitystyön perusteella.

Lisäksi suoralla ulkomaisella vaalirahoituksella on vaikea vaikuttaa vaaleihin. Eduskuntavaaleissa tukijan nimi tulee ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa, jos tuen arvo on vähintään 1500 euroa.

Kiertoteitä kuitenkin löytyy.

– Paljon fiksumpaa ulkomaisille toimijoille on maksaa esimerkiksi isoja konsulttipalkkioita näennäisistä asioista. Tällöin rahoituksesta tulee henkilön omia varoja, eikä niitä tarvitse silloin mainita, kertoo OM:lle selvityksen tehnyt, julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen.

Muukkonen ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

Lainsäädäntöä on mahdollista tiukentaa

Muukkosen mukaan puolue- ja vaalirahoituslakia voisi kiristää muotoilulla, jossa kiellettäisiin suorat ja välilliset ulkomaiset vaalituet. Näin on tehty esimerkiksi Ranskassa.

Toinen vaihtoehto olisi täysin avoin järjestelmä. Kaikki rahoitus julkaistaisiin avoimesti esimerkiksi yleisen tietoverkon portaalissa.

– Ikään kuin hyväksyttäisiin se, että mikäli joku haluaisi ottaa suoraan Kremlistä rahaa, niin ottakoon. Äänestäjät päättävät, haluavatko äänestää sellaista ryhmittymää, sanoo Matti Muukkonen.

Selvityksen tietoja voidaan käyttää hyödyksi OM:ssä, kun lainsäädäntöä aletaan muuttaa, kertoo oikeusministeriön erityisasiantuntija Elina Siljamäki.

Selvitys toi esiin muutostarpeita, katsoo Siljamäki. Selvitystä voidaan käyttää apuna siinä, kun sääntelyn muuttamista lähdetään jossain vaiheessa pohtimaan.

– Aikataulu riippuu uuden hallituksen hallitusohjelmasta ja siitä, mitä eri lakeihin liittyviä muutoshankkeita ohjelmaan sisältyy, hän sanoo.

Oikeusministeriön teettämän vaalirahaselvityksen taustalla oli vuosina 2020–2022 toiminut parlamentaarinen työryhmä, joka koostui eri puolueiden edustajista ja asiantuntijoista.