Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston vuonna 2023 toteuttamassa tutkimuksessa arvioidaan, että merenpinta nousee Suomessa tulevan vuosisadan aikana. Nousun määrä riippuu siitä, kuinka nopeasti globaalit päästönvähennykset saadaan aikaan.
–Todennäköisimmässä päästöskenaariossa meren pinta nousisi Helsingissä noin 25 senttiä, toteaa tutkimuksessa mukana ollut Ilmatieteen laitoksen tutkija Milla Johansson.
Ilmiö ei kuitenkaan huoleta mökkeilijöitä meren äärellä.
Loma-asuntoja vuokraava Lomarengas ilmoittaa, että merenpinnan nousu ei ole noussut huolenaiheeksi heidän asiakaskunnassaan.
Saman on huomannut yrittäjä Kimmo Leinonen, joka on vuokrannut kesämökkejä Naantalissa yli neljä vuosikymmentä. Leinosella on yli 30 kesämökkiä vuokralla Airiston rannoilla.
–Yksikään asiakkaista ei ole ilmaissut huoltaan merenpinnan noususta, Leinonen toteaa.
Merenpinnan nousua ei vielä huomaa
Leinonen arvioi, että nousu on ollut niin hidasta, että sitä ei huomaa.
Samaa mieltä on mökkeilijä Joona Lindholm, joka mökkeilee Merikarvian saaristossa perheensä saarella.
–Merenpinta nousee ja laskee muutenkin aika paljon saaristossa sääolojen takia, jolloin pysyvää nousua on vaikeaa nähdä, Lindholm kertoo havainnoistaan.
Hitautta voi myös selittää Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksessakin esiin nostettu maankohoamisilmiö, joka hieman suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta. Ilmatieteen laitoksen tutkija Milla Johanssonin mukaan maa kohoaa etelässä vähemmän kuin pohjoisessa.
Myrskytuulet ja sinilevä huolestuttavat saaristossa
Kimmo Leinosen mukaan merenpinnan nousu ei ole Airiston rannoilla näkynyt. Hän mainitsee sen sijaan esimerkiksi sääolojen rajun vaihtelun, jonka hän on huomannut lisääntyneen viime vuosina.
–Mielestäni tuulenpuuskat ovat myös lujempia, joka puolestaan aiheuttaa esimerkiksi puiden kaatumista ja sähkölinjojen mahdollisia vaurioita, Leinonen sanoo.
Myös mökkeilijä Joona Lindholm nostaa esiin muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt, jotka mietityttävät häntä enemmän kuin merenpinnan nousu.
–Myrskyjen lisäksi Itämeren lämpeneminen ja lisääntyvä sinilevä huolettavat, Lindholm kertoo.
Tutkimuksen mukaan suurimmat vedenpinnan nousun vaikutukset nähdään vasta vuoden 2100 jälkeen.
Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston tutkimus: Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland
– Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa on nostettu esiin kolme mahdollista skenaariota liittyen merenpinnan nousuun Suomessa.
– Tilanteessa, jossa päästövähennykset saadaan aikaan ripeästi, meren pinta nousisi Helsingissä yhdeksän senttiä.
– Pahimmassa tilanteessa, jossa päästöt nousevat rajusti, nousu voisi olla jopa 54 senttiä
– Suuremmatkin nousut ovat mahdollisia, sillä ennusteissa on suuria epävarmuuksia liittyen esimerkiksi Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen