Telinevoimistelija Sani Mäkelä on 19-vuotias. Hän ei ole koskaan ajatellut, että urheilu olisi hänen ensisijainen keinonsa elättää itsensä.

− Ammattimaisuus tulee siitä, miten treenaan ja elän urheilijan elämää, Mäkelä kertoo.

Nuoret urheilijat suunnittelevat eläketurvaansa parhaansa mukaan. Vaikeuksista huolimatta nuoret opiskelevat jotakin, jonka kautta he löytävät mieluisan työn urheilu-uran jälkeen.

Urheilijoiden on hyvä tietää, mitä hyvä talouden hallinta vaatii. Työeläkettä ei saa urheilemalla. Osa urheilijoista tekee osa-aikaista työtä.

Rahaa kuluu tyypillisesti kilpailumatkoihin, varusteisiin ja elämiseen, minkä takia on hankalaa säästää tuloja.

Mäkelän vanhemmat ovat olleet urheilu-uran pääsponsoreina, koska esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadut tukirahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkien menojen kattamiseen. Telinevoimistelu on kallis laji.

Mäkelä kertoo, että töitä on vaikea yhdistää telinevoimistelun kanssa, koska treenimäärät ovat korkeita.

Sponsoreita on helpompi saada menestyksen myötä.

− On vaikea lähteä tukemaan urheilijaa, joka ei ole vielä antanut näyttöjä, koska sellaisia urheilijoita on todella paljon eikä ikinä tiedä, kuka lähtee sieltä loistamaan, Mäkelä sanoo.

Olympiakomitean opaskirja antaa tietoa tuloista

Huippu-urheilukoordinaattori Juha Dahlström tiedostaa nuorten urheilijoiden ahdingon. Hän työskentelee Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa sekä Suomen Olympiakomiteassa.

Dahlströmin mukaan urheilijoiden väliset erot vaikuttavat siihen, millä tavalla he ymmärtävät eläketurvaan liittyviä kysymyksiä.

Sopimuksen tehnyt jääkiekkoilija tai jalkapalloilija saa palkkaa sopimuksessa määritellyllä tavalla.

Kaikilla ei ole kokemusta raha-asioista. Jos urheilija ei ole saanut palkkioita kilpailuista tai palkkaa urheiluseurasta, hän ei välttämättä tiedä muuta kuin sen, mitä on oppinut kotona tai koulussa.

− Olympiakomitea on tehnyt Kehity huippu-urheilijaksi -materiaalin, joka toimii opaskirjana kaikille urheilulukioissa ja urheiluammattikouluissa opiskeleville urheilijoille, Dahlström kertoo.

Opas sisältää erikseen kohdan urheilijan taloudesta ja vakuutuksista.

Rahasto on tyypillisin keino säästää rahaa uran aikana.

Mäkelää kiinnostaisi työllistyä kenties logistiikan parissa, koska hän ajattelee sen sopivan hänelle.

Mäkelän kohdalla rahastointi ei onnistu, sillä telinevoimistelijalla rahat kuluvat jo aktiiviuran aikana kustannuksiin.

Työryhmä pohtii toimeentuloturvan parantamista

Tapoja urheilijoiden tukemiseksi on pohdittu jo useiden vuosien ajan. Keskustelu aiheesta jatkuu edelleen.

Lajivalinta vaikuttaa mahdollisuuksiin kerryttää eläkettä.

Urheilu päätoimisena ammattina on harvalle kannattava valinta.

Kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän pohtimaan urheilijoiden toimeentuloturvan parantamista. Ryhmän on määrä antaa ehdotuksensa tämän vuoden lopussa.

Tarkastelussa ovat ainakin urheilijoiden työttömyysturva ja koulutuksen aikana saadut edut.