Summeri soi. Täysistunto eduskunnassa alkaa ja äänitysjärjestelmä käynnistetään.

Täysistunto alkoi klo 13.02. Täysistunto keskeytettiin klo 13.34. Täysistuntoa jatkettiin klo 15.34. Täysistunto päättyi klo 16.33.

Annamari Koskelo on työskennellyt keskuskanslian pöytäkirjatoimistossa yli neljätoista vuotta. Hän on yksi eduskunnan kokoaikaisista erityisasiantuntijoista.

Eduskunnan pöytäkirjatoimiston ydintehtävä on istuntopöytäkirjojen tekeminen. Kaikki se, mitä istuntosalissa tapahtuu ja mitä edustajat puhuvat, äänitetään ja kirjataan ylös. Asiantuntijoiden työn tavoitteena on tehdä toimituksellisilla muokkauksilla tekstistä sujuvaa ja helposti ymmärrettävää.

Pöytäkirjat julkaistaan mahdollisimman pian istunnon jälkeen eduskunnan verkkosivuilla. Niitä hyödyntävät työssään esimerkiksi toimittajat ja tutkijat. Myös tavalliset kansalaiset ovat kiinnostuneita niistä, Koskelon mukaan jotkut jopa erittäin intohimoisesti.

– Jos pöytäkirjan julkaisu viivästyy, toimistoon saattaa tulla saman tien puhelu huolestuneelta kansalaiselta jostain päin Suomea: missä kummassa äänestystulokset viipyvät?

Vanhoja pöytäkirjoja lukevat tietysti myös kansanedustajat itse. Usein halutaan muistuttaa sanasta sanaan, mitä toinen edustaja on vuosia sitten istunnossa lipsauttanut. Aina toisinaan kansanedustaja haluaisi muuttaa pöytäkirjasta myös omia sanomisiaan.

Oikaisuja tehdään, mutta kaunistelemaan ei ryhdytä: jokainen puhuja seisköön sanavalintojensa takana.

Istuntosalissa myöhään yöhön

Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on vastaanottanut ja hyväksynyt pääministeri Juha Sipilän 8.3.2019 esittämän valtioneuvoston eronpyynnön ja pyytänyt valtioneuvostoa jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Arkadianmäellä sattuu ja tapahtuu. Erityisasiantuntijat ovat salissa niin kauan kuin puhetta riittää, joten illat voivat venähtää pitkiksi, joskus jopa aamuyöhön asti.

Täysistuntoja on neljästi viikossa. Annamari Koskelo työviikkoon kuuluu yleensä yksi salivuoro.
Istuntosalin pöydän ääressä kaksi työntekijää vuorottelevat tunnin kerrallaan. Pöydän ääressä istuva työntekijä seuraa istunnon etenemistä ja huolehtii äänityksestä sekä tiedon välittämisestä toimistoon muille työntekijöille.

Järjestelmään merkitään esimerkiksi ruotsinkieliset osat, eri puheenvuorotyypit sekä välihuudot.
Kun satunnainen kansanedustaja huikkaa kommentin toiselta puolelta salia, on puhuja kyettävä tunnistamaan. Siksi erityisasiantuntijoiden on opeteltava ulkoa kaikkien kansanedustajien nimet ja kasvot.

Metodeja on monia. Koskeloa on auttanut opettelussa tarkempi tutustuminen kansanedustajien taustoihin: Onko edustaja vaikkapa kotoisin Ikaalisista tai ammatiltaan palomies?

– Saatan liittää henkilön johonkin erityisen mieleenpainuvaan yksityiskohtaan. Työkaverini näki joskus erityistä vaivaa ja askarteli kuvakortit jokaisesta edustajista.

”Puheenjohtaja, saanko juosta pönttöön jatkamaan?”

— …Tässä oli kaikkien puolueiden [Puhemies koputtaa] puheenjohtajien yhteinen tahtotila taustalla.
— Puheenjohtaja, saanko juosta pönttöön jatkamaan?
Puhemies Paula Risikko: No, puhukaa sieltä.
– Kiitoksia.

Pöytäkirjatoimistossa työskentelevät asiakirjasihteerit purkavat äänitteet tekstiksi. Koskelon ja hänen kollegoidensa tehtävänä on sen jälkeen tehdä pöytäkirjoihin toimitukselliset muokkaukset. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa välimerkkien lisäämistä, puhekielisyyksien karsimista sekä lauserakenteiden muokkaamista loogisemmiksi. Puheen sisältö ja sävy pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä.

– Aikoinaan pöytäkirjojen tekeminen oli muodollisempaa ja puhekielisyyksiin puututtiin tiukemmin: kun kansanedustaja itse ilmoitti nousevansa pönttöön puhumaan, siistittiin pönttö tekstissä korrektisti puhujankorokkeeksi.

Nykyinen linja on huomattavasti rennompi. Äänteelliset murreilmaisut, kuten ”mie” ja ”mää” muutetaan erikoisasiantuntijan käsissä kirjakielelle, mutta muuten värikkäitä sanoja ja lausahduksia jätetään rikastuttamaan kieltä.
Koskelon mielestä muutos on ollut ehdottomasti hyvä.

– Kansanedustajat tulevat eri maakunnista ympäri Suomea ja monet haluavat sanavalinnoillaan korostaa omia juuriaan. Murteet tuovat esiin persoonia.

Salissa ilme on pidettävä neutraalina, mutta joskus voi tehdä myönteisiä poikkeuksia: “Kun koko istuntosali repeää nauramaan jonkun sutkautukselle, ei siinä itsekään pysty pitämään naamaa peruslukemilla.”

Puheenvuoroja joka lähtöön

On taitavia ja taitamattomampia puhujia. On helppoja aiheita, ja toisaalta taas on tietosuojadirektiivejä, elinkustannusindeksejä ja loputonta sotevääntöä.

Täysistunnossa käsitellyt aiheet ovat usein vieraita ja vaikeaselkoisia, mutta erityisasiantuntijalla ei ole varaa arvailuun. Pöytäkirjan korjaajan on aina kyettävä ymmärtämään myös laajempi asiayhteys.

Kiperissä tilanteissa käännytään usein kollegojen puoleen: työkaveri voi tietää aiheesta enemmän tai olla puhujan kanssa kotoisin samalta murrealueelta. Myös Google on toimistolla ahkerassa käytössä. Uusia erikoisia sanoja tulee jatkuvana virtana ja suuri osa Koskelon työstä onkin koota työntekijöiden yhteistä ohjepankkia, josta löytyy selvennyksiä eri sanojen kirjoitusasuista ja merkityksistä.

Ymmärtämisen vaikeutta voi lisätä puhujan epäselvyys: yksi mutisee, toinen poukkoilee ja kolmas sanoo vahingossa juuri päinvastoin kuin mitä oikeasti tarkoittaa.

– Joskus nousee kylmä hiki otsalle, kun puhujan sanoista ei saa selvää tai ei ymmärrä sisältöä ollenkaan, Koskelo naurahtaa.
Asiantuntijoiden helpotukseksi omalle vuorolle voi sattua myös erinomaisia puhujia.

– Jotkut edustajat ovat käsittämättömän taitavia sanoissaan. Eivät koskaan takeltele, ajatus pysyy kristallinkirkkaana ja puhe loppuu aina kauniisti.

Kohteliasta väkeä ja riiteleviä asioita

Vierailijan huomio voi eduskunnassa kiinnittyä ensimmäisenä hulppeisiin käytäviin ja kiiltäviin marmorilattioihin, mutta työntekijänä Annamari Koskelo arvostaa erityisesti talossa vallitsevaa ilmapiiriä. Eduskunnassa työskentelee noin tuhat ihmistä, mutta kaikki tervehtivät toisiaan kohteliaasti käytävillä ja hisseissä vaikka eivät tuntisi ennalta.

Koskelo on myös ihaillut kansanedustajien kykyä jättää riidat istuntosaliin.

– Usein voi seurata sivusta, kuinka kaksi eri ääripäitä edustavaa kansanedustajaa ottaa salissa kiivaasti yhteen, mutta istunnon päätyttyä he lähtevät aivan hyväntuulisina yhdessä kahville.

Vaikka pikkutarkka työ yhdistettynä pitkiin päiviin on usein vaativaa, hyvät puolet auttavat jaksamaan. Suomen kieltä ja yleistä kielitiedettä opiskelleelle Koskelolle tärkeää on omaa koulutusta vastaavat tehtävät sekä totta kai mukavat työkaverit.

– On myös innostavaa, että täällä on jatkuvasti ajan hermolla ja yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiössä

Kuten monet tietävät, asioilla on usein tapana kasaantua viime tippaan, vaikka aikaa olisi ollut yllin kyllin. Koululaisten ja opiskelijoiden lohduksi näin käy jatkuvasti myös kansanedustajille.

Viime talven aikana eteenpäin siirretyt asiat vyöryivät viimeisille parille viikolle, mikä tarkoitti lukuisia äänestyksiä ja venyviä istuntoja. Nyt istunnot ovat ohi. Erityisasiantuntijoiden työ helpottaa hieman kevääksi ja alkukesäksi, sillä salivuorojen sijaan Koskelolla on kollegoineen aikaa työskennellä omissa toimistoissaan.

Rauhallisemman jakson jälkeen koittavat taas seuraavat haasteet: kun uudet kansanedustajat valitaan, taloon virtaa taas kaksisataa kasvoa, joista jokainen on tunnettava jo kauden ensimmäisessä istunnossa.

On siis aika kaivaa kuvakortit esiin.