Kuntavaaleissa on vaikeaa päästä läpi pienellä rahoituksella, jollei ole aikaisempaa tunnettavuutta tai somemarkkinoinnin taitoja. Eri puolueiden edustajilla on eri näkemyksiä vaalirahoituksen vaikutuksesta demokratiaan.

-Ehdokkaaksi pääseminen ei ole lompakosta kiinni, sanoo Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja Juha Hakola. Hän vahvistaa, että vaalimenestys pienellä budjetilla on haastavaa.

Tunnettavuudella voi pärjätä pienelläkin budjetilla. Esimerkiksi perussuomalaisten pormestariehdokkaalla Jussi Halla-Aholla oli viime kuntavaaleissa alle 800 euron budjetti, vihreiden ja kokoomuksen pormestariehdokkaiden budjetin kohotessa yli 50 000 euroon.

Vaalibudjetti tasa-arvokysymyksenä

Vaalibudjetti on joidenkin mielestä tasa-arvokysymys. Tätä mieltä on Helsingin kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila.

-Jos on rahaa, on todella paljon paremmat mahdollisuudet päästä mukaan poliittiseen päätöksentekoon, vasemmistoliiton Kauppila sanoo. Tällöin vaaleissa läpi pääsevät ehdokkaat painottuvat korkeampaan tulotasoon. Siinä demokratia ei toteudu, Kauppila lisää.

Helsingin kaupunginvaltuusto edustaa pitkälti todellista kuvaa kaupunkilaisista tulotason perusteella Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Pasi Rautsan mielestä.

-Kyllä demokratia toteutuu, Rautsa toteaa.

Vaalirahoituskatto voisi olla yksi keino tasata ehdokkaiden budjettien eroja. Kauppila kannattaa keinoa, ja antaa esimerkkikatoksi 5000 euroa. Rautsan mielestä katto voisi olla demokratian kannalta olemassa. Hänen kantansa ei ole yhtä ehdoton kuin Kauppilalla.

– Jos toisilla nyt on enemmän varoja mitä käyttää kampanjassa, niin miksi he eivät käyttäisi, Rautsa lisää.

Kampanjakatto voisi olla hyvä idea myös Helsingin Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Finnen mielestä. Hän kuitenkin pohtii, alkaisivatko ehdokkaat kiertämään sitä jollain tavoin.

Kuva: Pixabay

Keinoja pienen budjetin kampanjointiin

Sosiaalinen media on keskeinen keino saada näkyvyyttä pienellä budjetilla. Kaupunginvaltuutettu Titta Hiltuselle se oli avainasemassa läpipääsyyn viime kuntavaaleissa.

-Somemarkkinointi on nykyään valtavan monimutkaista, eli täytyy tietää mitä tekee, vasemmistoliiton Hiltunen huomauttaa.

Hänelle merkittävää apua oli myös siitä, että laaja tukiryhmä oli valmis jakamaan julkaisuja omille seuraajilleen.

Hiltusen vaalibudjetti oli pienehkö suhteessa muihin ehdokkaisiin, noin 3700 €. Hänellä ei ollut aiempaa tunnettavuutta, ja sosiaalisessa mediassa muutama sata seuraajaa. Merkittävän summan rahaa Hiltunen käytti flaijereihin. Ne ovat hänen mukaansa sinänsä edullinen tapa tavoittaa äänestäjiä. Täytyy kuitenkin olla aikaa, jaksamista ja apukäsiä päivittäiseen jakamiseen.

Perustelluista mielipiteistä ei ole hyötyä, jollei kukaan tiedä niistä. Hiltunen käytti paljon aikaa ja energiaa vaalikonevastauksiin, ja kirjoitti niihin kattavat ja perustellut vastaukset.