360-verkkomedian haastattelemat EK:n ja SAK:n asiantuntijat näkevät tekoälykehityksessä sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on useiden työnantajajärjestöjen keskusjärjestö. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on puolestaan useiden työntekijäjärjestöjen keskusjärjestö.

SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen näkee tekoälyn kehityksessä mahdollisen työturvallisuusuhan.

– Tällä hetkellä alustataloutta imitoivat ja tekoälyä soveltavat ohjelmistot yleistyvät esimerkiksi palvelualoilla. Tämä voi tuottaa uusia työsuojelutarpeita esimerkiksi työaikojen ja niiden noudattamisen kannalta, Näätänen sanoo.

Jos tekoälyn käyttöönotto epäonnistuu, se tarkoittaa sitä, että työt tässä maassa vähenevät ja työttömyys kasvaa, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen katsoo.

Toinen tekoälyä koskevassa keskustelussa toisinaan esiin nouseva uhkakuva on, että ihmisten tekemien työtehtävien poistumisesta seuraa joukkotyöttömyyttä ja muita yhteiskunnallisia ongelmia.

Mitä työmarkkinakentän toisella puolella ajatellaan siitä, EK:n teknologialainsäädännön asiantuntija Peppiina Huhtala?

– (Tekoälyn kehitys) voi joissakin työnkuvissa tarkoittaa henkilötyön vähenemistä tai silloisen työnkuvan loppumista.

– Mutta varmasti sitten tulee uusia, tuottavuutta hyödyntäviä työnkuvia, mihin tekijät työllistyvät. Onhan meillä digitalisaatiota ollut ennenkin, mutta silti ihmisten työt eivät ole merkittävästi vähentyneet, vaan päinvastoin, hän vastaa.

EK:n teknologialainsäädännön asiantuntija Peppiina Huhtala kertoo järjestön pyrkineen vaikuttamaan EU:n tekoälyasetukseen.

Eikä tekoälyn tulevaisuus pelkkien uhkakuvien sävyttämältä SAK:n Näätäsenkään mielestä näytä. Hänen mukaansa työntekijöillä ja työnantajilla on loppujen lopuksi yhteneväisiä intressejä tekoälyn kehityksen suhteen.

”Iso riski”

Tulevaisuuden kannalta Näätänen korostaa toivovansa työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua.

– Yhdessä tekoälyhaasteeseen tarttumalla olisi mahdollista saavuttaa Suomen kilpailukyvyn kannalta paras lopputulos, hän sanoo.

Hän mainitsee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n heinäkuussa 2023 julkaistun työllisyyskatsauksen, jossa hänen mukaansa arvioidaan työntekijöiden toivovan tekoälykehitykseltä muun muassa mielekkäämpiä työtehtäviä, ja työnantajien toivovan korkeampaa työn tuottavuutta.

Tekoälyn vaikutuksia työelämään ja yhteiskuntaan yleisemmin pyritään hallitsemaan sääntelyn avulla. Keskeinen esimerkki tästä on EU:n tekoälyasetus.
EK:n Huhtala korostaa sääntelyssä yritysten näkökulmaa.

– Välillä tuntuu, että EU:ssa joitain asioita säännellään aika lailla yli. Nytkin tämä tekoälyasetus on niin laaja paketti, että on iso riski, että se hidastaa eurooppalaista elinkeinoelämää sekä pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä tekoälymarkkinoille.

Euroopan parlamentti ja EU-jäsenmaat saavuttivat tekoälyasetuksesta alustavan sovun viime joulukuussa. Se odottaa vielä kummaltakin lopullista hyväksyntää ennen voimaan astumista.

Tämän jutun taustatietoja varten haastateltiin myös Helsingin yliopiston RADAR-tutkimusprojektin postdoc-tutkijaa, filosofian tohtori Tomi Kokkosta.