Uutisointi ilmastonmuutoksesta on hiipunut – nykypäivänä sota hallitsee lehtien etusivuja

Ylei­sö­ky­se­lyn vas­taa­jat kai­pai­si­vat laa­jem­paa ja mo­ni­puo­li­sem­paa il­mas­to­jour­na­lis­mia. Il­ta­leh­den toi­mi­tus­pääl­lik­kö ker­too, miten uu­ti­soin­nin pää­tök­set teh­dään il­mas­ton­muu­tok­ses­ta.

Kolme nel­jäs­osaa ylei­sö­ky­se­lyn vas­taa­jis­ta toi­voo, että media uu­ti­soi­si il­mas­ton­muu­tok­ses­ta enem­män. Toi­mi­tus 360˚ jour­na­lis­mia to­teut­ti ylei­sö­gal­lu­pin, jota jaet­tiin so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa, sekä What­sApp-ryh­mis­sä. Vas­taa­jia oli 54.  Ky­se­lys­tä sel­vi­ää, että 50 pro­sent­tia toi­voi­si, että ai­het­ta tu­li­si si­säl­lyt­tää mui­hin­kin uu­ti­siin kuin il­mas­toa kä­sit­te­le­viin.

Il­mas­ton­muu­tok­ses­ta on uu­ti­soi­tu eni­ten vuo­si­na 2006 ja 2019. Näin sel­vi­ää il­mas­to­uu­ti­soin­tia tut­ki­neen Jari Lyy­ti­mäen ra­por­tis­ta. Ra­port­ti jul­kais­tiin so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön jul­kai­suar­kis­to Jul­ka­ris­sa vuon­na 2020. Lyy­ti­mä­ki on tut­ki­ja Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­ses­sa.

Ra­por­tis­ta sel­vi­ää, että yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu il­mas­ton­muu­tok­ses­ta on li­sään­ty­nyt, mutta uu­ti­soin­nin määrä vaih­te­lee ra­jus­ti. Jut­tu­ja il­mas­ton­muu­tok­ses­ta on tehty vä­hem­män ai­kai­sem­piin vuo­siin ver­rat­tu­na. Ko­ro­na­vi­rus ja Ukrai­nan sota ovat 2020-lu­vul­la ol­leet uu­ti­soi­duim­pia ai­hei­ta, jol­loin il­mas­to­uu­ti­soin­ti jäi var­joi­hin.

 

”Ih­mis­ten pää­hän mah­tuu yksi krii­si ker­ral­laan.”

Il­ta­leh­den toi­mi­tus­pääl­lik­kö Joo­nas Leh­to­nen ker­too tar­kem­min, miksi 2020-lu­vul­la il­mas­ton­muu­tok­ses­ta uu­ti­soin­ti on jää­nyt odo­tet­tua enem­män taka-alal­le.

– Ih­mis­ten pää­hän mah­tuu niin sa­no­tus­ti yksi krii­si ker­ral­laan. Tällä het­kel­lä Ukrai­nan sota ja Lähi-Idän ti­lan­ne ovat ajan­koh­tai­sim­pia.

 

Hän ko­ros­taa sitä, että il­mas­tos­ta uu­ti­soin­tia ohjaa en­si­si­jai­ses­ti ai­heen uu­ti­sar­vo.

Li­säk­si Leh­to­nen kom­men­toi, että sel­lai­set il­mas­to­uu­ti­set, jois­sa ker­ro­taan hen­ki­lö­ta­ri­na, vielä kui­ten­kin kiin­nos­ta­vat lu­ki­joi­ta.

Suu­rin osa il­mas­ton­muu­tok­ses­ta ker­to­vis­ta uu­ti­sis­ta on va­ka­via. Leh­to­nen ker­too, ettei po­si­tii­vis­ta nä­kö­kul­maa voi uu­ti­soi­da, jos sel­lais­ta ei ole.

– Tar­koi­tus ei ole luoda vää­ris­ty­nyt­tä kuvaa il­mas­ton­muu­tok­ses­ta, hän jat­kaa.

 

Puo­let ylei­sö­ky­se­lyn vas­taa­jis­ta toi­voo il­mas­toai­heen si­säl­lyt­tä­mis­tä mui­hin uu­ti­sai­hei­siin

Kan­sain­vä­li­sen ym­pä­ris­tö­jär­jes­tön WWF:n vies­tin­nän asian­tun­ti­ja Totti Tois­kal­lio ker­too, että il­mas­to­uu­ti­set me­dian val­ta­vir­ras­sa eivät esiin­ny mer­kit­tä­väs­ti mui­den ai­hei­den kans­sa, kuten ta­lou­des­ta uu­ti­soi­des­sa.

– Il­mas­to­krii­sin paik­ka ei ole vain vaik­ka­pa ym­pä­ris­tö­ai­hei­ta kä­sit­te­le­vil­lä pals­toil­la, vaan sen tu­li­si olla olen­nai­nen osa myös esim. po­li­tiik­ka- ja ta­lous­uu­ti­soin­tia,  Tois­kal­lio ker­too.

 

Toi­mi­tuk­ses­sa teh­dyn ky­se­lyn mu­kaan puo­let us­ko­vat, että mui­hin­kin kuin il­mas­to­uu­ti­siin tu­li­si si­säl­lyt­tää il­mas­to­nä­kö­kul­ma. Monet vas­taa­jat li­säk­si toi­voi­vat va­pais­sa kom­men­teis­saan uu­ti­soin­tia siitä, onko il­mas­ton­muu­tok­sen eteen tehty työ tuot­ta­nut tu­lok­sia.

 

infografiikka kyselytuloksista

Näin lu­ki­jat ajat­te­le­vat il­mas­ton­muu­tok­ses­ta uu­ti­soin­nis­ta.