Suomen ensimmäinen havainto uposkasvi kiehkuravesirutosta tehtiin Paimiossa kesäkuussa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Miia Jauni arvioi, että joku tyhjensi akvaarion lampeen. Samasta lammesta oli löydetty myös akvaariokalana käytettyä aurinkoahventa, joka on myös haitallinen vieraslaji.
Muita vahvistettuja havaintoja lajista on tehty kesäkuussa Paimion Hiekkahelmen uintilammella ja heinäkuussa Paraisilla. Jaunin mukaan laji on voinut levitä myös muualle.
Jauni ei tiedä, tuleeko laji leviämään Suomen vesistöissä kanadanvesiruton tavoin. Kanadanvesirutto muistuttaa kiehkuravesiruttoa kasvutavaltaan ja haittavaikutuksiltaan. Havaintoja kanadanvesirutosta on Suomessa tehty yli 2 700.
– Toivotaan, että kiehkuravesirutto ei leviä yhtä lailla.
Kiehkuravesirutto syrjäyttää vesistön alkuperäistä kasvillisuutta
Kiehkuravesirutto on peräisin Pohjois-Amerikasta. Laji kuuluu EU:n vieraslajiluetteloon eli se on säädetty haitalliseksi EU:n alueella.
Eurooppaan laji saapui vuonna 1939. Havaintoja on tehty Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Laji voi muodostaa kasvustoja, jotka syrjäyttävät vesistön alkuperäistä kasvillisuutta. Vesiruttolajit vaikuttavat veden laatuun ja ne muuttavat vesistöjen ravinnekiertoa. Vesiruttolajit muodostavat massakasvustoja, jotka haittaavat esimerkiksi uimista, veneilyä ja kalastamista.
Laji leviää monin eri tavoin
Kiehkuravesirutto voi levitä pienistäkin kasvinpaloista. Verson palaset leviävät ihmisen aiheuttamana joko veneiden, pyydysten ja kalastusvälineiden mukana.
Ne voivat levitä myös virtausten, aallokon tai lintujen kuljettamana. Linnut levittävät kasvia, koska palaset voivat esimerkiksi tarttua lintujen räpylöihin.
Varsinais-Suomen Ely-keskus on tehnyt suunnitelmia haitallisen lajin torjumista varten. Ely-keskus tiedottaa torjuntasuunnitelmista myöhemmin.
Jauni kertoo, että torjuntasuunnitelmat tulevat todennäköisesti olemaan samankaltaisia kuin kanadanvesirutolla. Lajia torjutaan raivausnuottaamalla tai niittokoneella. Erilaisten torjuntatoimien yhdistäminen ja kasvillisuuden poistaminen peräkkäisinä vuosina helpottaa lajin torjumista.
Kiehkuravesiruton leviämisen estämisessä on tärkeää poistaa ravinteita esimerkiksi hoitokalastamalla tai vähentämällä veden ulkoista ravinnekuormitusta. Lajin leviämistä voi estää puhdistamalla veneitä, kalastusvälineitä ja pyydyksiä.
Mikä on vieraslaji?
• Kasvi, eläin tai muu eliölaji, joka on siirtynyt luontaisen elinalueen ulkopuolelle. Ihminen on edesauttanut lajin siirtymistä joko tarkoituksella tai tahattomasti.
• Haitallisia vieraslajeja ovat lajit, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.
• EU:n vieraslajiluettelossa on EU:n komission hyväksymiä haitallisiksi säädettyjä vieraslajeja. Lisäksi Suomessa on vieraslajilaki ja -asetus. Kansallisessa vieraslajiluettelossa on lajeja, joita voidaan pitää haitallisina Suomen oloissa.
• Kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan, päästää ympäristöön, kasvattaa, pitää hallussa, välittää, kuljettaa, saattaa markkinoille, myydä tai luovuttaa.
Lähde: Vieraslajit.fi
Lue myös: Hulevesihäkkien avulla voidaan napata jopa mikromuovit viemäreistä