Raha saattaa ratkaista päätöksen asettua vaaliehdokkaaksi

Jokaisten vaalien alla käydään keskustelua vaalirahoituksesta ja kampanjabudjettien kasvusta.  Varallisuus ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin menestyä vaaleissa.

Viime eduskuntavaaleissa läpi pääsi keskimäärin 37 000 euron kampanjabudjetilla. On herännyt keskustelua, onko kaikilla halukkailla mahdollisuus asettua ehdolle. Mahdollinen ehdokas saattaa Helsingin yliopiston poliittisen historian tutkija Jenni Karimäen mukaan kieltäytyä ehdokkuudesta, koska se on liian kallista.

Hyviä taloudellisia resursseja tai verkostoja voidaan käyttää hänen mukaansa perusteena, kun puolueet miettivät ehdokasasetteluja. Tätä tapahtuu ainakin isoissa puolueissa, joissa paikkoja on vähemmän kuin tulijoita, vaikka sitä ei ääneen sanottaisikaan.

Vuoden 2008 vaalirahakohun jälkeen voimaan tullut laki velvoittaa vaaleissa läpi päässeitä ehdokkaita ilmoittamaan, mistä kampanjoinnissa käytetty raha on peräisin. Karimäen mukaan lainsäädäntö ei kuitenkaan ole aukoton.

– On myös toisten tahojen tekemää vaalimainontaa, joka on maksettu jostain muusta budjetista kuin ehdokkaan omista rahoista. Tällöin se ei näy ehdokkaiden tekemissä vaalirahailmoituksissa.

Kampanjabudjettien paisumisesta puhutaan paljon, mutta joka vaaleissa on myös niitä, jotka pääsevät läpi hyvin pienelläkin budjetilla. Karimäen mukaan sosiaalinen media ja ylipäätään verkossa tehtävä kampanjointi antavat hyvät mahdollisuuden saada näkyvyyttä ilman valtavia vaalibudjetteja.

Usein se vaatii kuitenkin vuosien työn tai muulla tavalla saadut laajat verkostot ja kontaktit.

Vaalijärjestelmän tai vaalirahalain muuttamista ehdotettu ratkaisuksi

Sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike nyt ovat ehdottaneet kampanjakattoa ratkaisuksi nouseviin vaalibudjetteihin. Pelkän kampanjakaton asettaminen saattaisi Karimäen mukaan vain johtaa siihen, että muut tavat tukea kampanjointia lisääntyisivät.

Budjettien kasvun hillitsemiseen on esitetty myös siirtymistä avoimista listavaaleista puoliavoimiin listavaaleihin. Tällöin paine rahoituksesta ei kohdistuisi niinkään yksittäisille ehdokkaille, vaan siitä vastaisi puolue. Puoliavoin listavaali on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

– Silloin pystyttäisiin jollain lailla ratkaisemaan rahoitukseen liittyvä kapeikko. Tämäkään järjestelmä ei kuitenkaan ole demokratian toteutumisen kannalta ongelmatonta, Jenni Karimäki sanoo.

Puoliavoimissa listavaaleissa ääni annetaan pääasiassa puolueelle. Vapaaehtoisella ehdokkaalle annettavalla äänellä on hyvin pieni painoarvo lopputuloksen kannalta. Puolueet ovat vastuussa ehdokaslistan järjestyksestä, jolloin äänestäjällä ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä ehdokkaita listalta valitaan.

 

Vaalirahailmoitukset eduskuntavaaleissa

  • Jokainen kansanedustajaksi ja varaedustajaksi valittu on velvoitettu tekemään vaalirahailmoitus viimeistään vaalien jälkeen
  • Ehdokas ei saa vastaanottaa yksittäiseltä tukijalta enempää kuin arvoltaan yhteensä 6000 euroa tukea
  • Kaikki arvoltaan vähintään 1500 euron tuet tulee näkyä ehdokkaan tekemässä ilmoituksessa
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 28:llä ilmoituksen tehneellä oli yli 50 000 euron vaalibudjetti
  • Kaikki vaalirahailmoitukset ovat julkisesti nähtävillä vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan nettisivuilla

Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto