Syitä on useita, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

Ilmastonmuutoksesta johtuva ilmaston lämpeneminen on yleisesti voimakkainta pohjoisilla napa-alueilla. Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla aiheuttaa siis sen, että olemme ensimmäisenä ottamassa vastaan arktisen alueen reaktion ilmastonmuutokseen.

Suomen ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa erityisesti arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen kyky heijastaa auringon lämpöenergiaa takaisin avaruuteen. Ilmastonmuutoksen voimistuessa lumi -ja jääpeite vähenee.

Lumeton maaperä ja jäättömät meret puolestaan varastoivat auringon lämpöenergiaa itseensä. Varastoitunut lämpö edesauttaa lumi -ja jääpeitteen sulamista entisestään. Syntyy noidankehä, jota kutsutaan myös takaisinkytkennäksi.

– Jos meren päällä on jääpeite, voi meren yläpuolella hyvin olla 30–40 astetta pakkasta. Jos taas vesi on sulana, sieltä tulee lämpöä, ja se estää ilmaa jäähtymästä kauhean kylmäksi, Ruosteenoja kertoo.

Lumen ja jään vähentyessä napa-alueella myöskään pohjoisesta etelään puhaltavat ilmavirrat eivät ole enää yhtä kylmiä kuin aiemmin, ja ne tuovat lämpimämpää ilmaa mukanaan.

Lämpiäminen huomattavampaa talvella

Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutoksen tulevaisuuden skenaarioista huomataan, että lämpötilojen nousu on huomattavampaa talvella kuin kesällä, ja että kesäisin Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä ei juuri ole eroa lämpenemisen suhteen.

Keskeinen syy lämpenemisen vauhdissa talvikuukausina on lumi. Kun talvinen lumipeite vähentyy, sitä myötä myös maan kyky heijastaa auringon lämpöä vähenee. Kyseessä on laajempi pohjoista napa-aluetta koskeva ilmiö.

Kuinka paljon nopeampaa Suomen ilmaston lämpeneminen on suhteessa maapallon keskiarvoon? Tutkimuksissa vilahtelee suhdelukuja aina 1,6:stä jopa neljään.

Koska ilmastoskenaarioita mallinnetaan eri menetelmin, mallien tulokset vaihtelevat, Ruosteenoja kertoo.

– Pääsääntöisesti näissä tutkimuksissa on päädytty sellaisiin tuloksiin, että se luku saattaisi lähennellä kakkosta, mutta se voi olla jonkin verran sille alle. Tuo mainittu 1,6 ei ole missään mielessä tarkka luku.

Eikä nyt siis puhuta asteista.

– Sanoisin, että se, että suhdeluku menisi kovin paljoa yli kahden pitkällä tähtäimellä, näyttäisi mielestäni hyvin epätodennäköiseltä, kun puhutaan Suomesta.