Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2030 lämmityksen vaatiman energian tarve vähenee Suomessa 10–13 prosenttia talven keskilämpötilan ollessa kaksi astetta nykyistä korkeampi. Jäähdytysenergian tarve kasvaa 13–19 prosenttia, kun kesälämpötila nousee vajaan asteen.
Kestävää ratkaisua ei ole ilman kaukolämpöverkkoa
Kansainvälisillä Kaukolämpöpäivillä syyskuun lopussa Helsingissä Euroheat and Powerin Ingo Wagner puhui kaukokylmän eduista. Hänen mukaansa kestävää energiaratkaisua kaupunkeihin ei ole ilman kaukolämpöverkkoa. Euroheat and Power on verkosto, joka valistaa kaukolämpöverkkojen tarpeellisuudesta ja ekologisuudesta.
– On vaikeaa tuottaa kaikki kaupungistumisen johdosta tarvittava lämpö ja kylmä. Aurinkolämmön tuottamiseen ei ole tarpeeksi kattotilaa eikä maalämpölaitoksille riittävästi maatilaa. Tarvitaan valtatie uusiutuvalle lämmölle, kylmälle ja hukkalämmölle. Kaukolämpöverkot ovat yksinkertaisin ja tehokkain ratkaisu, kertoi Wagner.
Ingo Wagnerin mukaan Pohjoismaissa ollaan kaukokylmän kehityksessä edellä muita Euroopan maita.
Wagnerin mukaan Helsingin kaupungin omistaman energiayhtiön Helen Oy:n ylläpitämä kaukolämpö-kaukokylmäverkko Helsingin alla on yksi maailman edistyksellisimmistä.
Lämpöä ja jäähdytystä Sörnäisten alta
Helenin Katri Valan lämpöpumppulaitoksella Sörnäisissä tuotetaan kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä Helsingin verkkoihin. Samalla hyödynnetään eri kiinteistöissä syntyvä hukkalämpö.
Laitoksen viisi lämpöpumppua tuottavat lämmitystehona 105 megawattia ja jäähdytystehona 70 megawattia. Viikinmäen jätepuhdistamolta tunnelissa Helsingin ali mereen kulkee puhdistettua jätevettä, jonka lämpöä hyödynnetään laitoksen kaukolämmön tuotannossa.
Helenin kaukojäähdytyksen tuotannossa käytetty sähkö on tuotettu tämän vuoden alusta yhteistuotantolaitoksissa. Niissä seospolttoaineena käytetään uusiutuvaa polttoainetta pellettiä. Yhteistuotantolaitoksessa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä.
Kaukolämpöverkon avulla lämmön ja kylmän kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan Helsingin alueella. Järjestelmän avulla esimerkiksi toisten kiinteistöjen jäähdyttämisessä syntyvän hukkalämmön energialla lämmitetään käyttövesi muualla.
Helenin kaukokylmää käytetään tällä hetkellä noin 400 rakennuksen viilentämisessä, mukaan lukien Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Pasilan kampus. Yleisimmin Helenin tarjoamalla kaukokylmällä jäähdytetään ydinkeskustan toimistoja, kauppakeskuksia ja konesaleja, mutta enenevissä määrin myös kerrostaloyhtiötä.
– Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden uusiin asuinrakennuksiin on asennettu kaukokylmäjärjestelmiämme. Helenillä on hieman yli 2000 asuntoa kaukojäähdytysverkon piirissä. Asuintaloyhtiöille järjestelmän asentaminen on hyvin tapauskohtaista ja putkiremontin yhteydessä asennettu järjestelmä maksaa keskimäärin noin 100–120 euroa per neliö, kertoo Helenin lämpö- ja jäähdytystuotteiden tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen.
Selvitimme yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa, että jäähdytyksen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan, kertoo Anssi Juvonen.
Kaukokylmäverkko laajenee rakentamisen mukana. Pasilan rakennustyöt mahdollistavat verkon laajentumisen Pasilan pohjoispuolelle, Postipuiston uudelle asuinalueelle. Ydinkeskustan vanhassa asuntokannassa on paljon potentiaalia kaukokylmäverkkoon liittyjiksi.