Koirankakkaroskis-tarroista etsitään helpotusta jokakeväiseen koirankakkakeskusteluun. Kakkapussit päätyvät ihmisten toimesta vääriin jäteastioihin tai jätetään lojumaan luontoon.

Koirankakkaroskis-tarra on vuonna 2010 perustettu kampanja, jolla on pyritty lisäämään koirankakoille tarkoitettuja roskiksia. Roskiksen omistaja voi liimata roskikseen koirankakkaroskis-tarran, johon hän antaa luvan jättää koirankakkapusseja. Tarrat ovat käytössä jo 114 kunnassa, erilaisissa pientaloissa ja taloyhtiöissä. 

Koirankakkapussit kuuluvat sekajätteeseen. Pusseja päätyy silti biojätteisiin, johon osa koiran omistajista luulee niiden kuuluvan. Koirankakka maatuu, mutta samalla muuttaa ekosysteemiä ja rehevöittää ympäristöä.  

Espoolaisesta omakotitaloalueelta löytyi useasta roskiksesta koirankakkaroskis-tarroja. Kuva: Emmi Salminen

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden erikoisasiantuntija Minna Partti uskoo koirankakkaroskis-tarran edistävän koirankakkojen keräämistä ja selkeyttävän lajittelua.  

– Tämä helpottaa tilanteita paikoissa, joissa ei ole saatavilla yleisiä roskiksia kakkapusseille, Partti kertoo.  

Pääkaupunkiseudun kaupunkiympäristössä ei ole asennettu erillisiä koirankakkaroskiksia. Partin mukaan tarran lisääminen esimerkiksi puistoihin voisi edistää jätösten keräystä myös julkisilta paikoilta, kun tarra muistuttaa omistajaa pitämään huolta ympäristöstään.  

Helsingissä on 20 294 rekisteröityä koiraa Kennelliiton mukaan. Helsingin kaupungin tuottaman selvityksen mukaan kaksi kertaa ulostava koira tuottaa keskimäärin 124 grammaa ulostetta päivässä. Vuositasolla Helsingissä rekisteröidyt koirat tuottavat yhteensä lähes miljoona kiloa ulostetta.