Mahtuvatko kuukauden sekajätteet hillopurkkiin?

Helsinkiläinen perheenäiti Minni Väärä tarttui Instagramissa haasteeseen. Hän päätti kokeilla, saisiko kuukauden sekajätteet mahtumaan pieneen lasipurkkiin.

Zero waste -elämäntyyli pyrkii siihen, ettei tuottaisi arjessaan lainkaan kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön kelpaamatonta jätettä. Nollahukkaan pyrkivä on jokaisen tuottamansa jätteen kohdalla kysymyksen edessä: Voiko jätteen kierrättää tai käyttää uudelleen?

Minni Väärän löytämä Zero Waste Syyskuu -haaste on Zero Waste Finland ry:n alulle panema. Yhdistys on perustettu viime huhtikuussa ja toimii vapaaehtoisvoimin.

– Tavoitteenamme on lisätä ihmisten tietoisuutta kestävämpiin valintoihin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Helena Marttila.

Haasteessa on myös muita tapoja osallistua. Voi siirtyä muovisen kauppakassin sijasta käyttämään kestokassia, vaihtaa hedelmäpussit kestohedelmäpussiin, ostaa jatkossa noutokahvit kestokuppiin tai olla heittämättä ruokaa roskiin.

– Kaikki nämä muut vaihtoehdot olivat jo itselläni hallussa ja halusin kokeilla, onnistuisinko lasipurkkihaasteessa. Haaste on myös kivan esteettinen, Väärä sanoo.

Minni Väärä osallistui haasteeseen, jossa pyritään, että talouden sekajätettä tulisi vain yhden lasipurkin verran.

Uutta oppia kierrättämisestä

Voivatko kolmen hengen talouden kuukauden sekajätteet mahtua lasipurkkiin? Jos jokaisen jätteen kohdalla pysähtyy miettimään, niin huomaa, että lähes kaiken kotitalouksissa syntyvän jätteen voi kierrättää.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan yhdessä taloudessa syntyy keskimäärin noin 16 kiloa jätettä kuukautta kohden. Tilastoitu määrä sisältää myös oikealla tavalla kierrätetyn jätteen.

Minni Väärän haaste on nyt puolessavälissä. Haasteen myötä hän kertoo oppineensa paljon uutta kierrättämisestä, vaikka on ollut huolellinen kierrättäjä jo ennen haastetta.

– Olen haasteen aikana oppinut, että esimerkiksi lämpöpaperista tehdyt kauppakuitit kuuluvat paperinkeräykseen. HSY jäteopas -applikaatio on ollut hyvä apuväline. Siitä voi tarkistaa jätteen nimellä, miten se kuuluu lajitella, Väärä vinkkaa.

Jätteettömään elämään totuttelussa on ollut opeteltavaa myös Väärän lapsilla. Pikaruokaravintolan ilmaiseksi jakamat muovilelut synnyttivät keskustelun. Lapset halusivat välttämättä lelut, mutta kuten äiti arveli, lelut jäivät kotona käyttämättä.

– Kotona lapset miettivät, mihin lelut nyt laitetaan, koska ne eivät mahdu lasipurkkiin eikä muovileluja saa laittaa muovinkeräykseen.

Minni Väärän lapset joutuivat pohtimaan, miten käyttämättä jääneet lelut kierrätetään.

Pysyvät muutokset vievät aikaa

Pysyvät muutokset eivät koskaan tapahdu hetkessä. Minni Väärän matka tähän pisteeseen on kestänyt kolme vuotta. Ensin hän vaihtoi ruokavalionsa vegaaniseksi. Vuoden sopeutumisen jälkeen hän vaihtoi käyttämänsä kosmetiikkatuotteet luonnonmukaisiksi. Kolmantena vuonna hän alkoi kiinnittämään huomiota kuluttamiseen. Hän ryhtyi suosimaan kierrätettyä, ja vaatehankinnoissa eettisyyttä.

Tällä hetkellä Minni Väärä elättää itsensä tekemällä PS Olen vegaani -YouTube-kanavalle videoita, joissa hän ystävänsä Paju Daren kanssa jakaa vinkkejä ja kokemuksiaan vegaanista elämäntavasta.

Jäte- ja kiertotalousryhmän päällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta on myös vaiheittaisen totuttelun kannalla.

– Tärkeintä olisi pohtia omaa kulutuskäyttäytymistä ja pyrkiä kierrättämään mahdollisimman paljon. Kokonaan jätteetön elämä on vielä aika mahdotonta toteuttaa, mutta suuntaa näyttävien kokeilijoiden ansiosta muutkin voivat oppia paljon ja muuttaa tapojaan askel askeleelta.

Nollahukka on vielä melko uusi asia, mutta jos ympäristöministeriön laatiman jätesuunnitelman tavoitteet toteutuvat, ei enää kauaa. Suomen tavoitteena on saada jätteen määrää vähenemään, lisätä tavaroiden uudelleenkäyttöä sekä kannustaa kuluttamisen sijaan hyödyntämään palveluita. Tavoitteet on asetettu saavutettaviksi vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka Väärän lasipurkkihaaste tulee kohta päätökseen, hän aikoo jatkossakin pyrkiä mahdollisimman jätteettömään elämään.

Viisi vinkkiä ympäristön pelastamiseksi:

  1. Mieti, miten kulutat.
  2. Osta vain, mitä tarvitset.
  3. Voiko ostamaasi vaatetta tai tavaraa huoltaa tai käyttää yhdessä muiden kanssa?
  4. Hyödynnä palveluita.
  5. Mitoita ruoan määrä oikein.

Lähde: Suomen ympäristökeskus