Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullipäätökset ovat aiheuttaneet osakemarkkinoilla valtavaa heiluntaa. Yhdysvaltain laajaa markkinaa kuvaava S&P 500 -indeksi romahti yli 20 prosenttia helmikuun huipuista, mutta nousi yli 10 prosenttia keskiviikkona uuden tullipäätöksen tultua julki. Kyseessä on suurin päivittäinen nousu 15 vuoteen.

Salkunhoitaja ja treidaaja Jukka Lepikkö piti päänsä kylmänä ja lisäsi vahvasti osakepainoa romahduksen pohjalla. Lepikkö kertoo olevansa markkinamyllerryksen jälkeen voitolla.

– Siinä vaiheessa kun salkun omat rahat oli jo käytetty ostoihin, lisäsin vielä pankin rahoja päälle, hän toteaa.

Lepikön liike kannatti, sillä Yhdysvaltain hallinto ilmoitti keskiviikkona jäädyttävänsä useiden maiden kohdalla aiemmin ilmoitetut korkeat tullimaksut 90 päivän ajaksi. Kiinan tullit sen
sijaan nostettiin 125 prosenttiin.

Lepikkö ei yllättynyt liennytyksistä.

– Oli vain ajan kyse, milloin se tapahtuu, Lepikkö sanoo.

Lepikön mukaan Yhdysvaltain korkomarkkinoilla alkoi esiintyä niin voimakkaita liikkeitä, että hallinnon oli pakko reagoida.

– Helpoin paikka hyötyä sijoittajana meni jo. Iso osa epävarmuudesta ja nousupotentiaalista on nyt hinnoiteltu sisään.

Paras hetki sijoittamiseen on, kun epävarmuus on huipussaan, Lepikkö kertoo. Liikkeitä tullaan näkemään myös jatkossa, mutta hän ei usko, että markkina enää laskee alemmas.

Suurin riski kohdistuu Kiinaan, jonka tullitaso jäi selvästi korkeimmaksi.

– Nokittelu Kiinan kanssa voi helposti eskaloitua, Lepikkö analysoi.

Velka, korko ja turvallisuuspoliittiset intressit taustalla

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigel näkee, että korkomarkkina vaikutti merkittävästi Trumpin hallinnon päätökseen perääntyä osasta tullipäätöksiä.

– Se, että Trump perääntyi niin vahvasti tuli kuitenkin yllätyksenä, Wigel toteaa.

Yhdysvallat on erittäin velkaantunut valtio ja riippuvainen markkinoilta saatavasta rahoituksesta. Jos korot nousevat, hallinnon mahdollisuudet uuden velan ottamiseen vaikeutuvat merkittävästi.

Trumpin tullipolitiikan taustalla Wigel näkee myös strategisia tavoitteita.

– Tarkoituksena on uudelleenteollistaa Yhdysvaltoja strategisilla aloilla, kuten korkea teknologia, puolijohteet, laivanrakennus ja puolustusteollisuus.

Tullit eivät siis ole katoamassa, koska ne ovat hallinnon työväline, ja samalla myös strateginen ase.

– Nyt pyritään jakamaan maailmaa talousblokkeihin, Wigel sanoo.

Esimerkiksi Australia ja Vietnam ovat jo ilmoittaneet, etteivät vastusta Yhdysvaltain toimia, vaan aloittavat neuvottelut.

Wigelin mukaan tulleilla pakotetaan maat valitsemaan puolensa.

– Vaihtoehdoksi jää: valitkaa Kiina, tai valitkaa Yhdysvallat, Wigel analysoi.