Nuorten huumekuolemien taustalla vaikuttavat yhteiskuntamme päätökset, uskoo 42 prosenttia A-klinikkasäätiön Addiktiokyselyyn vastanneista. Tuoreessa kyselyssä nousee esille huoli nuorten huumeiden käytöstä.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan vuonna 2023 huumausaineiden myrkytyksiin kuoli 96 alle 25-vuotiasta nuorta. Määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.

A-klinikkasäätiön suunnittelijan Jenny Kaasinen-Wickmanin mielestä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pitää panostaa niin, että nuoret saavat oikeasti konkreettista tukea ja apua ilman että he joutuvat valehtelemaan tai piilottelemaan ongelmaa.

-Nuorilta pitäisi kysyä minkälaista apua ja tukea he kaipaavat, sanoo Kaasinen-Wickman.

Hänen mielestään Suomessa on paljon osaamista vahvaan psykologiseen tukeen ja traumatietoiseen työskentelyyn. Jos ihmisestä käsitellään vain yksittäistä oiretta, ei pystytä tarjoamaan ihmiselle sitä kokonaisvaltaista tukea mitä hän tarvitsee.

-Meidän yhteiskuntamme tarvitsee joka ikistä nuorta ja yhteiskuntamme pitäisi viestiä sitä.

Huumeiden käyttö ei näy nuorten kohtaamisissa, mutta asiasta puhutaan

Aseman Lasten kohtaavan ja jalkautuvan työn päällikkö Eliisa Ahlstedt kertoo, että pääasiassa he kohtaavat töissä alle 18-vuotiaita nuoria. Heidän käytetyimpiä päihteitä ovat alkoholi tai tupakkatuotteet. Yksittäisiä huumeiden kokeilijoita tulee harvemmin vastaan.

Jos nuori syyllistyy huumausaineiden hallussapitoon, siitä seuraa H-merkintä poliisirekisteriin. Tämä tarkoittaa huumeiden hallussapitorikosta ja merkintä säilyy rekisterissä 1-20 vuotta riippuen rikoksen vakavuudesta. Merkintä tulee vaikuttamaan nuoren tulevaisuuteen opiskeluissa ja työn haussa.

Merkinnän lisäksi leimaantuminen sekä tieto asiasta läheisille pelottaa nuoria.

Ahlstedt sanoo, että avun hakeminen ei ole välttämättä nuorelle yksinkertainen prosessi. Nuorta voi jännittää mitä avun saaminen tarkoittaa ja saako omalla kohdalla apua.

Hän kokee, että asenteiden pitäisi muuttua, jotta nuoret hakeutuisivat avun piiriin helpommin.

-Huumeiden käyttö nähdään edelleen isona yksilöllisenä ongelmana eikä sairautena, kommentoi Ahlstedt.