Julkinen kritisointi eli cancel-kulttuuri on viime vuosina muuttunut nopeammaksi ja hetkellisemmäksi, kertoo ilmiötä tutkinut Helsingin yliopiston sosiologian tutkijatohtori Emmi Holm.

-Aiemmin kohut saattoivat kestää pitkään ja luoda laajaa moraalipaniikkia, mutta nykyään monet skandaalit unohtuvat nopeasti, sanoo Holm.

Holm arvioi, että taustalla on mahdollisesti yhä useamman yleistynyt sosiaalisen median käyttö, mikä luo ääripäiden tunteita ja nopeita reaktioita. Algoritmit, eli eri käyttäjille personalisoidut sisällöt voivat vahvistaa tätä ilmiötä, mutta yleisön pirstaloituminen ja lyhytjännitteisyys vähentävät kohujen pitkäaikaista vaikutusta.

Kim Sainio uskoo tuurilla olevan myös rooli julkiseen keskusteluun osallistumisessa

Muun muassa Big Brotheria ohjannut Kim Sainio on työnsä puolesta seurannut monien kohujen syntyä. Nykyinen radiojuontaja julkaisi Instagram-tililleen kuvan, jonka kuvatekstissä hän pohtii anteeksipyynnön merkityksen heikkenemistä.

-Se, joutuuko sosiaalisen median kuluttaja keskelle kohua, on kiinni myös tuurista. Erityisesti silloin, kun keskusteluun osallistujalla on kärkkäät mielipiteet, Sainio kertoo.

Hän kuitenkin uskoo, että cancelointi on tullut pysyväksi osaksi sosiaalista mediaa, ilmiön muodonmuutoksesta huolimatta.

-Jopa termi cancel tulee varmasti saamaan uuden nimityksen tulevaisuudessa, Sainio ennustaa.

-Keskustelu ja kritiikki ovat edelleen yhteiskunnallisesti tärkeitä. Toisaalta julkisuuden henkilöt voivat hyötyä nopeista kohuista, sillä ne tuovat näkyvyyttä ja uusia yleisöjä, tutkijatohtori Holm kertoo.