Tietopyynnöstä selviää, että heinäkuussa 2025 Atria ehdotti sähköpostitse maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille kastraation esittämistä ministeriön viestinnässä eläinten hyvinvointia edistävänä toimena. Atrian mukaan eläinten hyvinvointi heikkenee aktiivisuuden lisääntyessä kastroimattomilla sioilla. Tieto kiellon perumisesta tuli julkisuuteen huhtikuussa 2025.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista kielsi kirurgisen kastraation. Myöhemmin kielto kuitenkin peruttiin lihatalojen voimakkaan lobbauksen takia. Lihateollisuuden aktiivinen lobbaus ministeriölle ei ainoastaan ajanut porsaiden kivuliaan kastraatiokiellon purkamista taloudellisista syistä, vaan pyrki myös muokkaamaan julkista keskustelua tuotantotavasta.

360° journalismia on nähnyt tietopyynnön asiakirjat Eläinoikeusakatemialta ja pyysi kommenttia Atrialta, joka vastasi pyyntöön sähköpostitse.

–Kastraatio rauhoittaa käytöstä ja tekee possujen yhteiselosta turvallisempaa ja lisää näin eläinten kokonaishyvinvointia, sanoo Atrian viestintäpäällikkö Marja Latvatalo.

”On absurdia kääntää tämä eläinten hyväksi.”

Eläinoikeusakatemian hallituksen edustajan Jussi Hakasen mukaan ajatus kastraatiosta eläinten hyvinvointia parantavana on ongelmallinen.

– On absurdi ajatus kääntää tämä eläinten hyväksi. Sortoa ei voi perustella sorrolla. Erityisen törkeää on se, että tätä ehdotettiin vielä viestinnällisesti näin päin, Hakanen sanoo.

Hakasen mukaan kastraatio tehdään lihatuotteen ominaisuuksien turvaamiseksi, sillä kastroimattomasta porsaan lihasta lähtee kypsentäessä niin sanottu karjun haju. Kastraatiolla pyritään turvaamaan sianlihan vienti erityisesti Aasiaan.

Eläinoikeusakatemian tiedotteen mukaan Suomessa kastroidaan vuosittain noin 850 000 porsasta. Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useiden päivien kestävää kärsimystä. Vuoden 2027 alusta kipulääkityksen lisäksi paikallispuudutuksen käyttö tulee pakolliseksi. Kipulääkitys ei poista kuitenkaan kaikkea toimenpiteen aiheuttamaa kipua. Kirurgisessa kastraatiossa porsaan kivekset poistetaan viiltämällä kivespussin iho auki ja katkaisemalla siemennuora.

Kirurgiselle kastraatiolle olemassa vaihtoehtoja

Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon emerprofessorin Mari Heinosen mukaan osassa Euroopan maista on käytössä sikojen rokotekastraatio ja leikkaamattomien sikojen eli täyskarjujen kasvatus. Rokotekastraatiossa karjun hajua ei synny ja täyskarjut teurastetaan nuorempina, mikä vähentää karjun hajun riskiä.

– Nämä ovat tällä hetkellä eläinystävällisemmät vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle. Kumpikaan ei ole yksinkertainen vaihtoehto, sillä tiloilla pitää muokata tuotanto sopivaksi valitulle vaihtoehdolle ja koko tuotantoketju vaatii muutoksia ja investointeja, Heinonen sanoo.

Heinosen vuonna 2021 tekemän kastraatioselvityksen mukaan täyskarjujen kasvatus ja rokotekastraatio ovat mahdollisia vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle, mutta Suomessa niitä ei tällä hetkellä pidetä tuottajille taloudellisesti kannattavina.