Helsingin ulkojääkausi typistyy – pelkät tekojäät eivät riitä vastaamaan kysyntään

Luonnonmukainen ulkojääkausi on lyhentynyt Helsingissä 2000-luvun alusta noin kuukaudella. Parhaalla kaudella on pystytty luistelemaan noin 90 päivää, mutta huonoimmalla vain päivä.

Vielä 2000-luvun alussa ulkojääkausi kesti luonnonjäillä joulukuusta helmikuun toiselle viikolle. Kun lämpötila vaihtelee, voi kesken talven tulla täysin luistelukelvottomia jaksoja.

Helsingissä on kymmenen tekojäärataa, jotka saadaan jäädytettyä lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Ylläpito onnistuu jossain määrin viiteen plus-asteeseen saakka. Tekojäät eivät riitä vastaamaan kysyntää, jos luonnonjäillä ei pystytä luistelemaan.

– Eivät todellakaan. Niitä on liian vähän ja eri alueilla. Jossakin on ja jossakin ei, pohtii kaupungin tiimiesihenkilönä jäänhuoltoa organisoiva Teijo Korva kokemuksensa pohjalta.

Tätä nykyä luonnonjäille päästään kunnolla vasta tammikuussa ja kausi päättyy jo helmikuun ensimmäisellä puolikkaalla. Kun lämpötila vaihtelee, syntyy täysin luistelukelvottomia jaksoja.

Uusien tekojäiden rakentaminen olisi kaupungille merkittävä investointi, mikä vaatisi päätöksiä valtuustotasolla. Edes tekojääkenttien ylläpitäminen ei ole halpaa lämpötilan vaihdellessa läpi kauden.

– Esimerkiksi Brahenkentällä ylläpito maksaa kaupungille kalleimmillaan pitkälle toista tuhatta euroa vuorokaudessa ennen työntekijöiden palkkoja.

Sähkön- ja vedenkulutus sekä kentän pinta-ala vaikuttavat merkittävästi hintaan. Plussakeleillä energiaa kuluu enemmän, mikä näkyy välittömästi ylläpitokustannuksissa.

Sinebrychoffinpuiston luonnonjääkentällä on monen päivän uudelleenjäädytysurakka edessä, kun pakkasia taas tulee.

Sinebrychoffinpuiston luonnonjääkentällä on monen päivän uudelleenjäädytysurakka edessä, kun pakkasia taas tulee.

Päivän kova työ voi olla epäonnistunut seuraavana

Helsingissä kaupunki vastaa yli sadan luonnonjään jäädyttämisestä. Tällä kaudella ensimmäiset säännölliset luistelupäivät antavat yhä odottaa itseään.

– Parhaimmillaan luonnonkentillä on luisteltu noin 90 päivää. Pahimmillaan on meillä on luisteltu yksi päivä, Korva sanoo.

Luonnonkentillä jäädytyspohjat eivät pysy uomissaan, kun pakkasia ei ole riittävästi. Lämpötilan vaihtelu hidastaa koko jäädytysprosessia merkittävästi. Yksittäisten kenttien jäädyttämistä on viime vuosina yritetty joissain tapauksissa jopa läpi talven.

Jos pakkaskelejä olisi säännöllisesti, jään kuntoon saamisessa kestäisi kolmesta neljään päivää. Yksi plus-asteinen päivä tarkoittaa Korvan mukaan noin kahta vuorokautta takapakkia.

Tällä hetkellä luonnonjäät ovat luistelukelvottomassa kunnossa. Jos kenttiä yritetään yhtenä pakkaspäivänä jäädyttää, voi työ olla epäonnistunut seuraavana.

– Kun seuraava pakkasjakso tulee, uskon että saamme kaikki kentät avattua, Korva kertoo lopuksi.

Helsingin liikunnassa seurataan läpi kauden tiukasti kymmenen päivän sääennustetta. Pakastumista ei ainakaan sen mukaan ole ihan heti tiedossa.