Suomessa on lyhyessä ajassa lopettanut toimintansa kaksi ramen-ravintolaketjua. Kesäkuussa 2024 konkurssiin meni pääkaupunkiseudulla toimiva Fat Ramen. Toukokuussa 2025 konkurssihakemuksen jätti Momotoko, jolla oli ravintoloita myös Tampereella ja Turussa.

Molemmat ketjut avasivat ensimmäisen ravintolansa vuonna 2015 ja olivat edelläkävijöinä tuomassa ramenia Suomeen. Niiden rinnalle on avautunut yksittäisiä pieniä paikkoja, mutta ramenista ei silti ole tullut sushibuumin kaltaista ilmiötä.

Japanilainen ruoka on kasvava trendi, ja kuuman keiton luulisi sopivan Suomen viileään ilmastoon hyvin. Miksi ravintoloiden lukumäärä ei ole lähtenyt nousuun?

Instagramissa Ramenpoliisi-tiliä ylläpitävä Nanako Ueda sanoo, että sushi sopii hyvin arkeen ja juhlaan, mutta ramenia on vaikeampi syödä kotona. Ueda arvostelee tilillään suomalaisia ramen-annoksia.

– Ramenin valmistus on työlästä, pelkästään liemessä menee pari päivää. Se ei sovi juhlaruoaksi kovin hyvin eikä sitä voi tilata kotiin. Ramenia varten täytyy siis lähteä ravintolaan, Ueda miettii.

Suomalaiset tilaavat tutkitusti paljon noutoruokaa. Ramenia saa kyllä kotiinkuljetuksella, mutta tilaus voi tuntua hankalalta: herkät nuudelit toimitetaan usein erillään liemestä, ja annos täytyy koota itse.

Rameniin kohdistuu Suomessa erilaisia odotuksia

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblomin mukaan ramen-ravintoloiden vähäistä määrää selittävät erilaiset makutottumukset ja odotukset sekä verrattain korkea hinta.

Aasialaisissa ruokakulttuureissa arvostetaan purutuntumaa, esimerkiksi nuudelien elastisuutta tai possun hyytelömäisyyttä, ja se riittää tarjoamaan yllätyksellisyyttä ruokailijoille. Länsimaissa korostuvat enemmän ruoan maku ja ulkonäkö, johon esteettinen sushi sopii paremmin. Lisäksi aasialaiselta keittiöltä saatetaan odottaa terveellisyyttä ja raikkautta, jota rasvainen liemi ei tarjoa.

Myös hinta voi ylittää monen kipukynnyksen. Japanissa ramen on edullista pikaruokaa, joka maistuu niin työläisille kuin lohturuokaa kaipaaville. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on jo omat vastaavat ruokansa, ja aasialaiselta keittiöltä saatetaan hakea irtiottoa arjesta.

– Tuntuu epätodennäköiseltä, että duunarit kävisivät raskaan työpäivän lomassa nuudelikeitolla, kun he ovat tottuneet muussiin ja lihakastikkeeseen, Lindblom havainnollistaa.

Ramen Ichiraku toimii Kampin kauppakeskuksen viidennessä kerroksessa.

Ruokakulttuuri kehittyy vaiheittain

Fat Ramenin ja Momotokon jättämälle tyhjiölle on silti täyttäjiä. Helsingin Kampin kauppakeskukseen on juuri avautunut uusi ravintola Ichiraku, jolla on sama yrittäjä kuin kiinalaisella Biáng! -ketjulla. Keväällä aukeaa ravintola Katana, jonka taustalla on japanilaisomistusta.

Pääkaupunkiseudulla ramen-skene on jo olemassa, mutta toistaiseksi kuluttajan pitää tietää, mistä etsiä. Moni ravintola saattaa tarjota ramenia vain kerran viikossa, tai ruokalistalla voi olla lisäksi muita annoksia.

Sushi saapui Suomeen jo 1980-luvulla, eikä sekään juurtunut tänne heti. Uuden ruokakulttuurin yleistyminen on vaiheittainen prosessi, joka vaatii edelläkävijöitä. Ramenpoliisin missiona on ollut jakaa ramenin ilosanomaa, mutta myös opastaa uusia syöjiä annoksen pariin.

– Minulla on suomalaisia ystäviä, jotka ovat syöneet ramenista esimerkiksi pelkän liemen. Jotkut ravintolat käyttävät myös vääränlaisia nuudeleita, kuten sobaa ja udonia. Haluaisin saada täällä mahdollisimman hyvää ramenia, joten haluan kannustaa myös muita arvostamaan sitä, Nanako Ueda kertoo.