Eduskuntavaalien lähestyessä herää jälleen keskustelu nuorten äänestysaktiivisuudesta. Äänestysprosentit kertovat suomalaisten äänestysinnon laskeneen jo useampien vaalien ajan. Etenkin nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut hälyttävästi viime vuosina.

Nuorten vaikuttamiseen on perehtynyt ehdokkaana oleva Elisa Gebhard (SDP), joka tunnetaan nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtajuudesta. Hänen mukaansa nykypäivän politiikka ei osallista nuoria riittävästi, jotta he kokisivat edustuksellisen demokratian omakseen.

Elisa Gebhard ajattelee, että politiikkaan mukaan lähtevien pitäisi olla enemmän omana itsensään sen sijaan, että vedetään henkinen pikkutakki päälle.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle 24-vuotiaista vain alle puolet kävi vaaliuurnilla. 55-69-vuotiaista suomalaisista jopa 80 prosenttia äänesti.

Nuorten heikko äänestysaktiivisuus näkyy luonnollisesti myös eduskunnan ikärakenteessa. Vuoden 2015 vaaleissa eduskunnassa aloitti työskentelyn vain yksi 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja, Ilmari Nurminen (SDP). Näin tapahtui siis, vaikka suurin osa 90-luvulla syntyneistä oli jo äänioikeutettuja.

Nuorten heikkoon äänestysintoon useita syitä

− Moni nuori kokee, että puolueet ja ehdokkaat eivät ole samaistuttavia, ja ymmärrän sen täysin. Puolueet katsovat tarkasti ehdokaslistoja laatiessaan, että miehiä ja naisia on yhtä paljon, mutta ikäluokkiin ei kiinnitetä huomiota, Gebhard toteaa.

Ratkaisuksi nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen Gebhard pohtii ikäluokkakiintiöitä puolueille ja puolueilta enemmän tukea nuorille ehdokkaille.

− Se saattaa tarkoittaa myös luopumista. Kun eduskunnassa on kiinteä määrä paikkoja, tulee vanhempien poliitikkojen osata luopua vallasta, jotta saataisiin tilaa myös nuoremmille.

Gebhard haluaa myös lisätä demokratiakasvatusta kouluissa, laskea äänestysikärajaa ja saada nuoret mukaan valitsemaan vaalien puheenaiheita.

− Nuoria ei voida moittia siitä, että he eivät osallistu keskusteluun, jonka aiheen on päättänyt joku muu. Esimerkiksi vaalikoneiden kysymysten pitäisi olla myös lähellä nuoria.

Hän uskoo, että äänestysikärajan lasku kannustaisi poliitikkoja puhumaan nuoria kiinnostavista aiheista.

Heidän tulisi mennä sinne missä nuoret ovat. Gebhardin mukaan nuoria ei löydä toreilta soppatykille jonottamassa, vaan vaalikampanjoidenkin tulisi vedota enemmän nuoriin.

Politiikkaviikolla kymmenen yhdeksäsluokkalaista pääsi tutustumaan eduskuntaan marraskuussa 2018. Kuva: Anna Enbuske/Allianssi

Gebhard haluaa häivyttää puheet siitä, että nuoret olisivat laiskoja eivätkä tästä syystä äänestä. He ovat hyvin aktiivisia esimerkiksi allekirjoittamaan kansalaisaloitteita. Nuoret myös kokevat projektiluontoiset vaikuttamisen tavat järkevämpinä ja enemmän omanaan.

Vaalikampanjat nykyaikaan

Itsekin useamman kerran eri vaaleissa ehdolla olleena Gebhard on halunnut tehdä kampanjoistaan nykyaikaisia, mutta samalla itsensä näköisiä. Kuntavaaleissa vuonna 2017 hän painotti pääasiassa sosiaalista mediaa ja piti kampanjansa kokonaan paperittomana.

− Mielestäni politiikkaan mukaan lähtevien pitäisi olla enemmän omana itsenään sen sijaan, että vedetään henkisesti pikkutakki päälle. Itse ajattelen, että somessa minun ei ainakaan tarvitse nöyristellä ketään, Gebhard sanoo.