Työttömien keskusjärjestön puheenjohtajan Irma Hirsjärven mukaan koronapandemia muutti yleistä mielikuvaa työttömistä, koska monet yrittäjät joutuivat työttömäksi.

— Vanha mielikuva laiskasta työttömästä on häviämässä. Työttömyys on moninaista ja koskettaa jokaista. Kaikki tuntevat jonkun työttömän.

Hirsjärvi painottaa, että kuka vain voi joutua työttömäksi.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan  Suomessa oli työttömiä 211 000 tämän vuoden elokuussa. Luku on 42 000 enemmän kuin viime vuonna.

Työttömien keskusjärjestö on työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien edunvalvontajärjestö. Kolme vuotta sitten keskusjärjestö päätti lisätä tiedotusta ja vaikuttaa mielikuvaan työttömistä.

­ Hirsjärven mukaan mielikuvat työttömistä ovat kuitenkin moninaistuneet vuosien varrella.

­ ­— Esimerkiksi 1990-luvulla ajateltiin, että työttömyys on maailmanloppu, varsinkin yrittäjälle. Ajateltiin, ettei omalla elämällä ole merkitystä ilman työtä. 1990-luvun lamaa seurasivat useat itsemurhat.

Hirsjärven mielestä montaa työssäkäyvää kauhistuttaa ajatus työttömyydestä ja siksi he työntävät mielikuvan työttömästä mahdollisimman kauas itsestään.

— Työttömällä ei ole työyhteisöä, toimeentuloa eikä titteliä. Työtön on ulkopuolinen.

Hirsjärvi muistuttaa, että isot mediat vaikuttavat mielikuviin työttömistä ja siitä, mitä heille pitäisi tehdä.

— Kansalaispalkkakokeilun jälkeen uutisoitiin isosti siitä, miten sillä ei ollut työttömien työllistymiseen isoa vaikutusta. Kuitenkin sen elämänlaatua parantava vaikutus oli merkittävä.

Hirsjärven mukaan nykyään keskustellaan onneksi myös siitä, onko työ ainut merkittävä asia elämässä.

Poliittiset päätökset vaikuttavat mielikuviin työttömistä. Hirsjärven mukaan aktiivimalli oli voimakas shokki. Toisaalta se yhdisti ihmisiä.

— Ihmiset kokivat, että työttömien rankaiseminen on väärin.

Lue myös: Maahanmuuttajaperheet tuovat Suomelle työvoimaa

Työttömyyteen liittyy yhä häpeää

Helsinkiläinen Raili on ollut työttömänä useamman vuoden. Hänen mukaansa paitsi korona, myös aktiivimalli vaikutti mielikuviin työttömistä.

— Aktiivimallin aikaan ilmapiiri työttömiä kohtaan oli hirveimmillään, kaikki eivät edes uskaltaneet kertoa olevansa työttömiä. Silloin työttömät saivat tukea toisiltaan.

Railin mukaan media ja vallassa oleva hallitus vaikuttavat mielikuviin työttömistä.

Hänen mukaansa mielikuvaa työttömistä voisi parantaa tuomalla työttömien positiivista energiaa ja elämänvalintoja esiin.

— Ettei kerrottaisi pelkästään kaikista surkeimmista tarinoista. Näin luotaisiin kokonaisvaltaisempi kuva työttömistä.

Railin mielestä työttömyyttä leimaa yhä häpeä, vaikka nykyisin ihmiset suhtautuvat hieman myötätuntoisemmin työttömiin.

Railin mukaan yleisimpiä työttömiin liitettäviä mielikuvia on laiskuus. Hän muistuttaa, että kolmannella sektorilla toimii paljon työttömiä, jotka toiminnallaan tuottavat hyvinvointia yhteiskuntaan.

Vanhoista mielikuvista on vaikea päästä eroon

Organization for Economic Cooperation and Developmentin tuoreimman selvityksen mukaan suurimmalla osalla Suomen työttömistä on useampi kuin yksi asia työllistymisen esteenä. Terveysongelmat ovat suuri syy, joka estää ihmisiä työllistymästä.

Työttömien keskusjärjestön viestinnän asiantuntija Leena Valkosen mukaan työtön on luuseri -tyyppiset mielikuvat istuvat tiukassa. Pahin stigma liittyy pitkäaikaistyöttömiin, jotka ovat Valkosen mielestä jääneet yleisessä työllisyyskeskustelussa entistä syrjempään.

— Heidän palvelunsa ja tarpeensa ovat jääneet varjoon, kun monissa paikoissa lähipalvelua on supistettu koronan takia ja kohtaaminen on verkossa. Digimaailman palvelut eivät ole kaikkien ulottuvilla hinnan tai osaamisen vuoksi.

Valkosen mukaan myös yrittäjien asenteissa on parantamisen varaa.

— Sekä nuoret että iäkkäät työnhakijat kokevat ikäsyrjintää, hän sanoo.

Valkosen mukaan mielikuvia voi muuttaa esimerkiksi työttömiin liittyvällä tiedottamisella ja työttömien omien, myös myönteisten kokemusten jakamisella.

Lue myös: Kulttuurialalla on yhä töitä, mutta vähemmän pysyviä työpaikkoja