Yhteydenotot mielenterveysjärjestöihin ovat tänä vuonna lisääntyneet. Esimerkiksi Mieli Suomen mielenterveys ry:n kehitysjohtaja, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck arvioi, että puheluita on tullut 60 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.

– Meille tulee noin 60 000 puhelua vuodessa. Tänä vuonna meillä tulee olemaan lähemmäs 100 000 puhelua.

Usean yhteydenoton taustalla saattaa olla pakko-oireinen häiriö, joka voi ilmetä niin sanottuna pakkoajatuksena. Yleensä ne ilmenevät rinnakkain. Yleisimpiin pakkoajatuksiin kuuluu huoli omasta terveydestä tai tartunnan saamisen pelko.

Koronavirusepidemia on erityisen vaikeaa aikaa henkilölle, jolla ilmenee pakko-oireita. Wahlbeck vahvistaa väitteen. Ihmiset soittavat tyypillisesti siksi, että pelkäävät saavansa koronatartunnan, tai tartuttavansa muita.

Myös Mielenterveystalo-sivuston käyttö on lisääntynyt. Sivusto on Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarjoama palvelu verkossa. Mielenterveystalon kehittämispäällikkö Reetta-Maria Roiha arvioi, että sivustolla tulee olemaan tänä vuonna noin kaksi miljoonaa käyttäjää.

– Mielenterveystalolla on koronavirukseen liittyvän epävarmuuden sietämiseen omahoito-ohjelmasisältö, joka oli varsinkin ensimmäisessä aallossa meidän käytetyin sisältömme.

Omahoito tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisten kehittämää ohjelmaa, jonka avulla käyttäjä voi itse seurata omaa terveyttään ja yrittää hoitaa sitä kotikonstein.

Lisäksi koronan vuoksi on perustettu chat-palvelu, jossa voi keskustella sosiaalityöntekijöiden ja psykologien kanssa. Myös virtuaalinen tekoäly Milli on ollut kovassa käytössä koronaviruksen aikana.

Milliltä kysytään koronaviruksen lisäksi paniikin ja ahdistuksen sietämisestä, sekä pakko-oireista, josta kärsiville Mielenterveystalo tarjoaa myös omahoito-ohjelman. Roiha sanoo, että se on ollut sivustolla kävijöiden keskuudessa suosittu sisältö.

Yleisesti pakko-oireet voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten sanojen toisteluna, liiallisena käsienpesemisenä, ulko-oven, hellan tai kahvinkeittimen jatkuvana tarkistamisena. Toisilla oireet ilmenevät järjestelmällisyytenä, jolloin esimerkiksi työpöydälle tavoitellaan symmetriaa.

Mieli ry:n Wahlbeckin mukaan jotkut pakko-oireista häiriötä sairastavat ovat jopa eristäytyneet epidemian aikana kokonaan omaan kotiinsa. Häiriön omaavia vaivaa monesti ajatus, että jotakin pahaa tapahtuu, jos toiminnot jättää toteuttamatta.

Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ahdistushäiriöksi. Wahlbeck sanoo, että sitä esiintyy nuorilla keskimääräistä useammin.

– Joskus pakko-oireet saattavat olla nuorilla ahdistuksen hallintakeino. Ehkä jopa pelottavat sisäiset impulssit pyritään hallitsemaan pakko-oireilla.

Wahlbeck huomauttaa, että tarkkuus ja huolehtivaisuus ovat ihmiselle hyödyllisiä ominaisuuksia. Toimintojen on kuitenkin pysyttävä kohtuuden rajoissa. Jos toiminnoista tulee pakonomaisia, ne saattavat vaikuttaa työntekoon, opiskeluun tai muuhun elämään.

Hoitamattomana pakko-oireista saattaa kehittyä masennustila. Tyypillisesti niitä hoidetaan lääkityksellä, psykoterapialla, tai näiden yhdistelmällä. Wahlbeckin mukaan ei ole tavatonta, että pakko-oireet ja masennus ilmenisivät samanaikaisesti.

Lue myös: Epätyypillistä syömishäiriötä sairastava jää usein ilman tarvitsemaansa apua

Lue myös: Korona toi maailman tapahtumat poikkeuksellisen lähelle toimittajia