Tekoälyn kehittyminen ja sosiaalinen media alustana tarjoavat uudenlaisen mahdollisuuden poliittiseen vaikuttamiseen. Humoristisen sisällön lisäksi keinot löytyvät myös manipulointitarkoitukseen.

−On vain ajan kysymys, milloin joku päättäväinen taho käyttää näitä keinoja. Työkalut ovat hyvin helppokäyttöisiä ja kaikkien saatavilla, sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä arvioi.

Tekoäly näkyy paitsi sosiaalisen median algoritmeina, myös huijauskuvina, manipuloituina ääninauhoina ja deepfake-videoina. Deepfake-videot ovat hyvin aidolta vaikuttavia, elävää kuvaa ja ääntä sisältäviä videoita.

Suurimmaksi riskiksi Pönkä arvioi heikon valmiuden reagoida tekoälyllä tuotettuun deepfake-sisältöön. Oikean tiedon päätyminen someen ja sitä kautta käyttäjien tietoisuuteen on myös riippuvainen algoritmista.

− Tärkeää on, kuinka nopeasti saadaan korjaava tieto leviämään eli mitätöidään väärä tieto. Siihen voi mennä nykypäivänä helpostikin monta päivää, Pönkä arvioi.

”Nimimerkillä julkaistaessa kiistettävyys säilyy”

Sosiaalisessa mediassa vaikuttamiseen ja manipulointiin pyrkivät henkilöt esiintyvät usein nimimerkin takana. Siksi videoiden alkuperää ja tekijää on haastavaa jäljittää. Pöngän mielestä on uskottavaa, että nimimerkkien takana voisi olla myös politiikan ammattilaisia.

− Mielestäni se ei ole enää uskottavaa, jos sosiaaliseen mediaan ilmestyy muokattu video nimimerkillä heti virallisen julkaisun jälkeen.

− Vaalivaikuttamisessa oleellista on juuri kiistettävyys. Nimimerkillä julkaistaessa kiistettävyys säilyy, Pönkä lisää.

Pääosin tekoälyä hyödynnetään sosiaalisessa mediassa vielä eniten huumorimielessä. Esimerkiksi ääntä manipuloidaan generatiivisilla tekoälysovelluksilla.

− On kuitenkin hyvä tietää, että huumorikin voi olla vaikuttamista. Esimerkiksi tekemällä vastapuolen naurunalaiseksi, voi positiivisesti tuoda esiin omaa näkemystään, Pönkä huomauttaa.

Helsingin Sanomien sometuottaja Salla Varpula arvioi videossaan, että naurunalaiseksi joutuminen sosiaalisessa mediassa voi olla ehdokkaalle myös positiivinen asia. Hän uskoo esimerkiksi presidenttiehdokas Alexander Stubbin Tiktok-videoista tehtyjen parodioiden hyödyttävän Stubbia hänen vaalikampanjassaan.

Tekoäly tarjoaa työkaluja vakavampiinkin manipulointiyrityksiin. Pöngän mukaan poliittiseen manipulointiin pyrkivissä julkaisuissa ei Suomessa vielä juurikaan hyödynnetä tekoälyä. Päämäärä pyritään saavuttamaan perinteisemmällä videoeditoinnilla ja kontekstin muuttamisella.

− Tyypillinen tapaus on, että ehdokas vastaa vaalitentissä kysymykseen ja samaan videoklippiin lisätään videomateriaalia muista ehdokkaista esimerkiksi ilmeilemässä. Näiden näkyvyys on ollut todella suurta.

Vaalivaikuttaminen herättää huolta maailmanlaajuiseksi. Esimerkiksi Axios-lehden tekemän kyselyn mukaan yli puolet amerikkalaisista uskoo tekoälyn vaikuttavan tämän vuoden presidentinvaaleihin.