Euroopan keskuspankilta odotetaan ilmastoystävällisempää rahapolitiikkaa

Yrityslainojen osto-ohjelman kritisoidaan painottuneen eniten kasvihuonepäästöjä tuottavan yrityssektorin rahoittamiseen. Tutkijat ehdottavat muutosta vihreämpään elvytykseen.

Euroopan Keskuspankin (EKP) johtajana tänään aloittava Christine Lagarde sanoi syyskuun alussa Euroopan parlamentin kuulemisessa tekevänsä ilmastonmuutoksen torjumisesta EKP:n makrotaloudellisen prioriteetin.

Lagarde sanoi, että keskuspankki voisi lisätä niin kutsuttujen vihreiden arvopaperien ostoja, kunhan valvontaviranomaiset ovat sopineet viitekehyksistä vihreälle rahoitukselle.

Zurichin yliopiston professori Stefano Battistonin ja Wienin yliopiston apulaisprofessori Irene Monasterolon tekemän tutkimuksen mukaan Euroopan keskuspankin elvytysohjelmassa ostamista yrityslainoista kaikkien alojen vihreitä arvopapereita ja rautatiesektorin lainoja oli vain seitsemän prosenttia.

Yrityslainat painottuneet hiili-intensiivisille aloille

Battistonin ja Monasterolon mukaan EKP:n yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (CSPP) ostamista velkakirjoista 63 prosenttia oli peräisin hiili-intensiiviseltä yrityssektorilta.

Näihin, paljon kasvihuonepäästöjä tuottaviin aloihin lasketaan fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja jakelu, autoteollisuus ja sähköntuotanto.

Osto-ohjelma on tutkijoiden mukaan ristiriidassa Euroopan unionin (EU) ilmastotavoitteiden kanssa. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Vuoden alussa päättyneessä osto-ohjelmassa Euroopan keskuspankki lainasi 237 yritykselle yhteensä 177 miljardia euroa. EKP on ilmoittanut ostavansa korvaavia arvopapereita näiden velkakirjojen määräajan päättyessä niin kauan kuin on tarpeen.

Keskuspankki on siis sitoutunut hiili-intensiivisillä aloilla toimivien yritysten lainoittamiseen pitkälle 2030-luvulle.

Battiston ja Monasterolo ehdottavat, että EKP voisi ohjata rahamarkkinoita ekologisesti kestävämpään suuntaan ostamalla jatkossa sellaisten yritysten velkakirjoja, jotka investoivat puhtaampaan teknologiaan.

Yrityslainojen kritiikkiä pidetään myös turhana

Aalto yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan Battistonin ja Monasterolon tutkimuksesta ei selviä mitä yritysten keskuspankeilta lainaamilla rahoilla tehdään.

— Tutkimus ei ota huomioon sitä, että energia-ala ja muut tutkimuksessa mainitut hiili-intensiivisimmät alat tarvitsevat rahaa myös investointeihin muuttaakseen toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi.

— Päästökauppa on taloustieteen näkökulmasta paras keino kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Se luo kannustimet päästöjen vähentämiseksi ja siten johtaa investointeihin, jotka vähentävät päästöjä.

Uusi rahapoliittinen elvytysohjelma alkaa

EKP aloittaa marraskuun alussa uuden määrällisen elvyttämisen ohjelman. Kansalliset keskuspankit ostavat uusia arvopapereita yhteensä 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. Ostojen sisällöstä ei ole kerrottu tarkemmin. Euroopan keskuspankki on ostanut elvytysohjelmiensa puitteissa arvopapereita yhteensä jo yli 2,6 biljoonalla eurolla.

Euroopan keskuspankin aiemmin tekemä määrällinen elvytys ja yritysten joukkovelkakirjojen osto-ohjelma ei ole Haaparannan mukaan luonut uusia investointeja niin paljon kuin on toivottu.

EKP lainannut eniten öljyn ja maakaasun tuotantoon
• Suomen Pankki rahoittaa itävaltalaista, öljyä ja maakaasua tuottavaa, OMV AG noin 1,2 miljardilla eurolla.
• Italian keskuspankin yrityslainoista 40 prosenttia ja Espanjan keskuspankin yrityslainoista 30 prosenttia on fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten velkakirjoja.
• Ranskan keskuspankin suurin rahoituskohde on energiayhtiöt.
• Saksan keskuspankki lainoittaa huomattavasti maansa autoteollisuutta.
• Paljon kasvihuonepäästöjä tuottavan yrityssektorin tukeminen on ristiriidassa EU2030 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.