Ener­gia­te­hok­kuu­den pa­ran­ta­mi­nen on nyt tär­ke­ää uu­dis­ra­ken­ta­mi­ses­sa ja monet ra­ken­nus­yri­tyk­set ha­lua­vat nyt pa­nos­taa uusiu­tu­vaan ener­gi­aan suun­ni­tel­mis­saan.

Ra­ken­nuk­set käyt­tä­vät par­hail­laan noin 30 pro­sent­tia Suo­mes­sa ku­lu­tet­ta­vas­ta ener­gias­ta.

Puun käyt­tö ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­li­na vä­hen­tää ra­ken­ta­mi­ses­ta ai­heu­tu­via kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä, koska se va­ras­toi hiil­tä. Li­säk­si loma-asun­not ovat li­sään­ty­neet Suo­mes­sa jat­ku­vaan tah­tiin. Asun­not olisi nyt tär­ke­ää suun­ni­tel­la siten, et­tei­vät ne tar­vit­se jat­ku­vaa läm­mi­tys­tä.

Suomi on mu­ka­na kan­sain­vä­li­sis­sä- sekä EU:n il­mas­to­so­pi­muk­sis­sa. Vuon­na 2030 Suo­men ener­gia­läh­tei­den lop­pu­ku­lu­tuk­ses­ta 50 pro­sent­tia tu­li­si olla pe­räi­sin uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta.

Il­ma­tie­teen lai­tos on en­nus­ta­nut 2100 vuo­den Suo­men sää­olo­suh­tei­ta. Vuo­si­sa­dan lopun tie­noil­la tal­vi­sin sataa 5-30 pro­sent­tia ny­kyis­tä enem­män. Sa­de­mää­rät tu­le­vat riip­pu­maan kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jen suu­ruu­des­ta. Kesän rank­ka­sa­teet voi­vat voi­mis­tua 10-25 pro­sent­tia tu­le­vai­suu­den Suo­mes­sa.

Il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­ses­ta ra­ken­nuk­sien maa­pe­rä tulee tut­kia en­tis­tä huo­lel­li­sem­min. Su­la­mis-jää­ty­mis­syklit ti­hen­ty­vät ja kuor­mi­tus on myös ra­ken­nus­ten ul­ko­vai­pas­sa huo­mat­ta­va. Tal­vel­la pak­ka­nen saat­taa vaih­tua seu­raa­vi­na päi­vi­nä plus­sa­ke­leik­si, jol­loin su­la­mis­ve­det kuor­mit­ta­vat ra­ken­nuk­sia.

Hu­le­ve­si­vie­mä­röin­tien mi­toi­tuk­seen tul­laan kiin­nit­tä­mään eri­tyis­tä huo­mio­ta ra­ken­taes­sa. Hu­le­ve­det ovat sade- ja su­la­mis­ve­siä, joita jat­ku­vat sää­vaih­te­lut ai­heut­ta­vat.

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riön joh­ta­ma maan­käyt­tö- ja ra­ken­nus­lain ko­ko­nai­suu­dis­tus py­ri­tään lä­het­tä­mään lausun­to­kier­rok­sel­le syys­kuus­sa 2021. La­ki­ko­ko­nai­suu­des­sa on kes­ki­tyt­ty eri­tyi­ses­ti rea­goi­maan il­mas­ton­muu­tok­seen.

Ma­ja­kan ik­ku­nat ovat eri­tyi­sen suu­ret ja ne tuo­vat asun­toon lisää tilan tun­tua.

Uu­dis­koh­teen ta­lo­tek­niik­ka pyr­kii li­sää­mään asu­mis­mu­ka­vuut­ta

Janne Hir­vo­nen on asu­nut pian kaksi vuot­ta Suo­men en­sim­mäi­ses­sä pil­ven­piir­tä­jäs­sä, jonka ta­lo­tek­nii­kas­sa on otet­tu il­mas­ton­muu­tos huo­mioon. Ma­ja­kas­sa on jopa 37 ker­ros­ta ja hänen kak­sion­sa si­jait­see ker­rok­ses­sa 12.

Ka­la­sa­ta­man pil­ven­piir­tä­jis­sä kat­to­jen hu­le­ve­det on oh­jat­tu talon si­sä­puo­lel­la kul­ke­vaan sa­de­ve­si­vie­mä­riin.

Pil­ven­piir­tä­jien ra­ken­ta­mi­ses­ta vas­taa­van SRV:n ta­lo­tek­niik­ka­pääl­lik­kö Harri Hir­vo­nen ker­too ik­ku­noi­den omi­nai­suuk­sis­ta. Ik­ku­na­pin­ta-alaa on pil­ven­piir­tä­jis­sä nor­maa­li­ra­ken­ta­mis­ta enem­män, ulot­tuen lat­tias­ta kat­toon. Lasit ovat la­mi­noi­tu­ja sekä kar­kais­tu­ja ja nii­den q-arvo on nor­maa­lia suu­rem­pi.

Q-arvo ker­too ik­ku­nan au­rin­gon­sä­tei­lyn ko­ko­nais­lä­päi­sy­ker­toi­men. Käy­tän­nös­sä ik­ku­na osaa siis hyö­dyn­tää au­rin­gon tuot­ta­maa läm­pöä ja valoa. Suuri q-arvo osoit­taa täten ik­ku­nan hyö­dyn­tä­vän au­rin­koe­ner­gi­aa pa­rem­min.

Asun­nos­sa asuva Janne Hir­vo­nen ku­vai­lee myös ik­ku­noi­den näyt­tä­vän ta­val­lis­ta pak­sum­mil­ta ja kes­tä­vil­tä.

Uu­dis­ra­ken­nuk­sen lat­tiat on ke­hi­tet­ty muut­tu­viin sää­oloi­hin. Ke­säi­sin au­to­ma­tii­kal­la oh­jau­tu­van lat­tia­vii­len­nyk­sen voi aset­taa pääl­le. Tal­vel­la sama tek­niik­ka pal­ve­lee asuk­kai­ta lat­tia­läm­mi­tyk­se­nä. Lat­tias­sa kier­tää joko vii­leä tai läm­min vesi.

Harri Hir­vo­nen ker­too, että lat­tiao­mi­nai­suus tasaa huo­neis­to­jen kor­keim­pia läm­pö­ti­lo­ja. Asu­kas muis­te­lee­kin, että kak­sio oli viime kesän hel­teil­lä vii­leäm­pi kuin hänen ai­em­mat ko­tin­sa.

– Pys­tyin nuk­ku­maan yöt pei­ton kans­sa ke­säl­lä.

Janne Hir­vo­sel­le yksi tär­keim­mis­tä asun­non va­li­koi­tu­mi­sen pe­rus­teis­ta oli myös il­mas­ton­muu­tos­ta tu­ke­va au­tot­to­muus. Hän kul­kee työ­mat­kat Re­dis­tä läh­te­väl­lä met­rol­la suo­raan Kamp­piin.

Ruo­kaos­tok­set hän on tot­tu­nut asioi­maan oman talon ala­ker­ras­sa eli Redin poh­ja­ker­rok­ses­sa. Siel­tä löy­ty­vät toki muut­kin pal­ve­lut. Kun­to­sa­li, sau­nat, ko­kous­ti­lat sekä juh­la­ti­la löy­ty­vät ta­lo­yh­tiöl­lä eri ker­rok­sis­ta.

Janne Hir­vo­nen saa ku­va­ta eri­kois­lu­val­la Ma­ja­kan ka­tol­la tai­vaan liik­kei­tä ja Hel­sin­gin kes­kus­taan ulot­tu­vaa mai­se­maa. Hän ker­too­kin, että on eri­kois­tu­nut seu­raa­maan sään vaih­te­lui­ta, upeaa avo­mer­ta ja jopa ava­ruut­ta. Janne Hir­vo­sen Ins­ta­gra­miin pe­rus­ta­mal­ta Ma­ja­kan­vah­ti -ti­lil­tä voi seu­ra­ta ai­nut­laa­tui­sia kuvia.

– Ulos läh­ties­sä voin kat­soa ik­ku­nas­ta, onko sa­de­rin­ta­ma tu­los­sa ja tar­vit­see­ko sa­teen­var­jo na­pa­ta mu­kaan. Olen viih­ty­nyt kyllä hyvin uu­des­sa ko­dis­sa­ni.

Liik­ku­mis­tar­peen vä­hen­tä­mi­nen on myös tär­keä keino vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä. Li­säk­si vies­tin­nän ja tie­toi­suu­den kas­vat­ta­mi­nen aut­taa ih­mi­siä to­teut­ta­maan uusia ta­voit­tei­ta.

Läh­tei­nä käy­tet­ty Il­mas­to-opas­ta (tuot­ta­ji­na SYKE, Aalto-yli­opis­to, YTK ja Il­ma­tie­teen lai­tos) ja SRV:tä.