Energiatehokkuuden parantaminen on nyt tärkeää uudisrakentamisessa ja monet rakennusyritykset haluavat nyt panostaa uusiutuvaan energiaan suunnitelmissaan.
Rakennukset käyttävät parhaillaan noin 30 prosenttia Suomessa kulutettavasta energiasta.
Puun käyttö rakennusmateriaalina vähentää rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä, koska se varastoi hiiltä. Lisäksi loma-asunnot ovat lisääntyneet Suomessa jatkuvaan tahtiin. Asunnot olisi nyt tärkeää suunnitella siten, etteivät ne tarvitse jatkuvaa lämmitystä.
Suomi on mukana kansainvälisissä- sekä EU:n ilmastosopimuksissa. Vuonna 2030 Suomen energialähteiden loppukulutuksesta 50 prosenttia tulisi olla peräisin uusiutuvasta energiasta.
Ilmatieteen laitos on ennustanut 2100 vuoden Suomen sääolosuhteita. Vuosisadan lopun tienoilla talvisin sataa 5-30 prosenttia nykyistä enemmän. Sademäärät tulevat riippumaan kasvihuonepäästöjen suuruudesta. Kesän rankkasateet voivat voimistua 10-25 prosenttia tulevaisuuden Suomessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakennuksien maaperä tulee tutkia entistä huolellisemmin. Sulamis-jäätymissyklit tihentyvät ja kuormitus on myös rakennusten ulkovaipassa huomattava. Talvella pakkanen saattaa vaihtua seuraavina päivinä plussakeleiksi, jolloin sulamisvedet kuormittavat rakennuksia.
Hulevesiviemäröintien mitoitukseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota rakentaessa. Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, joita jatkuvat säävaihtelut aiheuttavat.
Ympäristöministeriön johtama maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus pyritään lähettämään lausuntokierrokselle syyskuussa 2021. Lakikokonaisuudessa on keskitytty erityisesti reagoimaan ilmastonmuutokseen.
Majakan ikkunat ovat erityisen suuret ja ne tuovat asuntoon lisää tilan tuntua.
Uudiskohteen talotekniikka pyrkii lisäämään asumismukavuutta
Janne Hirvonen on asunut pian kaksi vuotta Suomen ensimmäisessä pilvenpiirtäjässä, jonka talotekniikassa on otettu ilmastonmuutos huomioon. Majakassa on jopa 37 kerrosta ja hänen kaksionsa sijaitsee kerroksessa 12.
Kalasataman pilvenpiirtäjissä kattojen hulevedet on ohjattu talon sisäpuolella kulkevaan sadevesiviemäriin.
Pilvenpiirtäjien rakentamisesta vastaavan SRV:n talotekniikkapäällikkö Harri Hirvonen kertoo ikkunoiden ominaisuuksista. Ikkunapinta-alaa on pilvenpiirtäjissä normaalirakentamista enemmän, ulottuen lattiasta kattoon. Lasit ovat laminoituja sekä karkaistuja ja niiden q-arvo on normaalia suurempi.
Q-arvo kertoo ikkunan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimen. Käytännössä ikkuna osaa siis hyödyntää auringon tuottamaa lämpöä ja valoa. Suuri q-arvo osoittaa täten ikkunan hyödyntävän aurinkoenergiaa paremmin.
Asunnossa asuva Janne Hirvonen kuvailee myös ikkunoiden näyttävän tavallista paksummilta ja kestäviltä.
Uudisrakennuksen lattiat on kehitetty muuttuviin sääoloihin. Kesäisin automatiikalla ohjautuvan lattiaviilennyksen voi asettaa päälle. Talvella sama tekniikka palvelee asukkaita lattialämmityksenä. Lattiassa kiertää joko viileä tai lämmin vesi.
Harri Hirvonen kertoo, että lattiaominaisuus tasaa huoneistojen korkeimpia lämpötiloja. Asukas muisteleekin, että kaksio oli viime kesän helteillä viileämpi kuin hänen aiemmat kotinsa.
– Pystyin nukkumaan yöt peiton kanssa kesällä.
Janne Hirvoselle yksi tärkeimmistä asunnon valikoitumisen perusteista oli myös ilmastonmuutosta tukeva autottomuus. Hän kulkee työmatkat Redistä lähtevällä metrolla suoraan Kamppiin.
Ruokaostokset hän on tottunut asioimaan oman talon alakerrassa eli Redin pohjakerroksessa. Sieltä löytyvät toki muutkin palvelut. Kuntosali, saunat, kokoustilat sekä juhlatila löytyvät taloyhtiöllä eri kerroksista.
Janne Hirvonen saa kuvata erikoisluvalla Majakan katolla taivaan liikkeitä ja Helsingin keskustaan ulottuvaa maisemaa. Hän kertookin, että on erikoistunut seuraamaan sään vaihteluita, upeaa avomerta ja jopa avaruutta. Janne Hirvosen Instagramiin perustamalta Majakanvahti -tililtä voi seurata ainutlaatuisia kuvia.
– Ulos lähtiessä voin katsoa ikkunasta, onko saderintama tulossa ja tarvitseeko sateenvarjo napata mukaan. Olen viihtynyt kyllä hyvin uudessa kodissani.
Liikkumistarpeen vähentäminen on myös tärkeä keino vähentää kasvihuonepäästöjä. Lisäksi viestinnän ja tietoisuuden kasvattaminen auttaa ihmisiä toteuttamaan uusia tavoitteita.
Lähteinä käytetty Ilmasto-opasta (tuottajina SYKE, Aalto-yliopisto, YTK ja Ilmatieteen laitos) ja SRV:tä.