Kiinteistöt vievät yli 90 prosenttia Helsingin energiasta

Vaikeasta talvesta pelotellaan, mutta paljon on tehtävissä pienilläkin muutoksilla. Pimeän tullen valaistus ei ole kuitenkaan merkittävin asia, mihin energiaa kuluu.

Kiinteistöjen kannalta kaupunki pohtii melkein kaikista rakennuksista löytyvään koneelliseen ilmavaihtoon liittyviä muutoksia. Esimerkiksi sillä, että ilmanvaihdon käyntiaikoja ja -määriä laskettaisiin, voitaisiin säästää sähköä ja lämpöä. Sisälämpötiloja on jo päätetty laskea, mutta turvallisista sisäilmaolosuhteista ei kuitenkaan tingitä, kertoo Helsingin kaupungin yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö Katri Kuusinen.

Energian kulutusta töissä ja kotona voi itse ohjata kellonaikoihin, jolloin sähköverkon kuormitushuippu ei ole korkeimmillaan. Tämän kaltaisilla asioilla voidaan Kuusisen mukaan välttää pahin tilanne kokonaan. Vähentämällä sähkönkäyttöä ja siirtämällä kulutusta pois huippukuormitushetkistä voimme vaikuttaa siihen, ettei tarvetta kiertäville sähkökatkoille tule.

– Haastava tilanne on hyvin hetkellinen. Toivon asennetta, jossa ihmiset ovat valmiita siihen, että koko talven läpi ei nyt voi olla ohuissa T-paidoissa sisällä. Villasukat jalkaan, sanoo Kuusinen.

Valaistuksen suunnitelmat

Vaikka ulkovalaistus on hyvin näkyvä asia, on kiinteistöjen merkitys kaupunkikonsernin omassa energiankäytössä yli 90 prosenttia. Ulkovalaistus on sen verran tehokasta nykyään, että energiaa ei kulu niin paljon ja vaikutus koko kaupungin sähkönkäyttöön ei ole niin iso, kertoo Kuusinen.

Suunnitelmissa on vähäisellä käytöllä olevien pelikenttien ja ulkoilureittien valaistusten osittainen sammuttaminen yön hiljaisina tunteina. Samaan tapaan elämysvalaistuksia, kuten julkisivujen koristusvalaistuksia mahdollisesti himmennetään.

Pitkäjänteisenä tavoitteena Helsingissä on vaihtaa kaikki ulkovalaisimet LED-valoihin, sillä ne kuluttavat vähemmän energiaa. Projekti on jo käynnissä.

Suomen kylmyydessä kolminkertaiset ikkunat ovat arkipäivää, kun esimerkiksi Keski-Euroopassa uusinta uutta. Kodit ja julkiset rakennukset ovat hyvin pitkälle kehittyneitä, mutta vallitseva energiatilanne vaatii silti muutoksia ja jatkuvaa tilanteen seurantaa.

– Helsingissä pitäisi olla aika paljon helpompaa kuin jossain muualla toteuttaa pieniä muutoksia, joilla yhteenlaskettuna onkin tosi iso vaikutus, kertoo Kuusinen.