Akvaskeippauksessa tavoitteena on luoda elävää taidetta akvaarioon. Keskiössä eivät ole perinteisen akvaarion tapaan kalat vaan pienen vedenalaisen maiseman rakentaminen ja ylläpitäminen.
Lopputuloksesta pyritään saamaan harmoninen ja visuaalinen, mutta myös teknisesti toimiva ekosysteemi.
Ulla Huttunen törmäsi aquascaping sanaan ensimmäisen kerran vuonna 2007 etsiessään netistä tietoa akvaariokasveista ja Amazon biotoopeista. Kipinä akvaarioharrastukseen oli syttynyt jo 8-vuotiaana ja mielenkiinto biologiaa sekä vesikemiaa kohtaan motivoi jatkamaan.
Kiinnostus jäi elämään, mutta vasta reilu kymmenen vuotta myöhemmin Huttunen teki ensimmäisen akvaskeippinsä. Hän otti aiheesta paljon selvää kansainvälisten harrastajaryhmien ja englanninkielisten lähteiden avulla, sillä tuolloin tietoa ei löytynyt Suomesta lähes ollenkaan.
Ensimmäisen skeipin kanssa asioita tuli opittua kantapään kautta.
– Opin, että suodatuksen tärkeys on iso. Laadukkaalla valollakin on merkitystä, jos haluaa, että levän sijaan kasvit viihtyvät, Huttunen kertoo.
Harrastajasta sponsoroiduksi ammattilaiseksi
Nykyään Huttunen on Suomessa tietynlaisessa pioneerin asemassa. Ensimmäisen skeipin jälkeen asiat alkoivat rullaamaan nopeasti.
– Kun pääsin tekemään enemmän, huomasin, että tämä onkin täysin minun juttuni. Palaset tavallaan loksahtivat kohdilleen, kun tietyistä esteistä ja epävarmuuksista pääsi yli, Huttunen kertoo.
Huttusen skeippausta sponsoroi nykyään useampi akvaarioalan yritys. Ensimmäinen sposoroitu sopimus oli Aqua Nomad verkkokaupan kanssa. Huttunen auttoi heitä tuomaan akvaskeippauksen tarvikkeita Suomen markkinoille.
Myös esimerkiksi valot, vedenhoitoaineet ja bakteerivalmisteet tulevat hänelle sponsorilta.
Viime marraskuussa Huttunen liittyi Aquafloran kansainväliseen promotiimiin. A-tiimiin liittyminen tarkoittaa, että hän käyttää projekteissaan vain heidän kasvejaan ja promoaa niitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vastineeksi Aquaflora sposoroi kasvit kaikkiin projekteihin.
Kiinnostus kasvussa
Monet alan brändit ovat halunneet päästä mukaan Suomen markkinoille, mutta aiemmin akvaskeippaus ei ole ollut Suomessa tarpeeksi tunnettua. Vasta nyt näkyvyys on kasvanut. Huttusen mukaan kiinnostusta harrastusta kohtaan kuitenkin löytyy.
Suomalaisten akvaskeippaajien Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä toistatuhatta jäsentä. Heistä läheskään kaikki eivät harrasta skeippausta, mutta toiminta kiinnostaa. Tosissaan skeippaavien ydinporukassa on viidestä kuuteen henkilöä.
Uusia harrastajia on Huttusen karkean arvion mukaan noin parikymmentä, mutta heitä voi todellisuudessa olla enemmänkin.
Akvaariokulttuuri on murroksessa
Suomessa perinteinen akvaarioharrastus alkaa olla hiipumaan päin. Huttusen mukaan uudenlaisen lähestymistavan löytäminen on tarpeen, jos akvaarioharrastus halutaan pitää hengissä. Tähän akvaskeippaus tarjoaa ratkaisun.
Harrastus tunnetaan Suomessa jo paremmin, sillä Huttunen on tehnyt raivaustyötä akvaskeippauksen näkyvyyden edistämiseksi yhdessä skeippauskolleegan Marita Kiviojan kanssa. He pitävät Facebookissa Akvaskeippausta For Dummies -livejä, joissa katsojia on riittänyt. Lisäksi Huttunen on kirjoittanut aiheesta tekstejä, joten nyt perustietoa löytyy myös suomeksi.
Huttunen ja Kivioja ovat yrittäneet pureutua siihen, mistä aloittelija voi lähteä liikkeelle harrastuksessa. Agendana on ollut saada harrastus jaloilleen ja akvaskeippausta Suomessa enemmän esille.
Mistä on kyse?
Akvaskeippaus (aquascaping) on lähtöisin 1930-luvun Hollannista.
Alan pioneerina ja Nature Aquarium tyylisuunnan kantaisänä tunnetaan japanilainen Takashi Amano (18.6.1954 – 4.8.2015).
Akvaskeippauksessa on useita erilaisia tyylisuuntia ja inspiraatiota voi hakea luonnosta.
Harrastuksessa voi myös kilpailla. Maailman suurin kilpailu on International Aquatich Plants Layout Contest. Sen lisäksi, että kilpailuista saa nimeä, on niissä usein suuret rahalliset palkinnot.