Äänestäjä ei välttämättä valitse oman ikäistään ehdokasta.

Helsingin yliopiston Apurahatutkija Theodora Helimäen mukaan esimerkiksi nuoret eivät äänestä toisia nuoria, vaan itseään vanhempaa ehdokasta. Hän toteaa syyksi muun muassa nuorten ehdokkaiden vähäisen määrän.

Helimäki kertoo, että nuoret ovat olleet aina vaihtelevin ryhmä, sillä he etsivät vielä omaa poliittista suuntaansa, ja mieltymykset saattavat muuttua paljonkin. Iän sijaan äänestyspäätökseen voi vaikuttaa muu tapa samaistua.

–Nuorelle on paljon helpompi samaistua esimerkiksi Tiktokissa esiintyvään ehdokkaaseen, Helimäki toteaa.

Vanhemmat ikäluokat eivät myöskään äänestä aina ikäistään, vaikka ehdokkaita olisi. Tilastokeskus kertoo, että vuoden 2021 kuntavaaleissa yli 64-vuotiaita ehdokkaita oli 17,9 prosenttia. Ikäihmiset äänestävät harvoin myöskään nuorta.

–Keski-ikäinen poliitikko on suosittu, Helimäki sanoo.

Yllä oleva kuvio esittää, että kuntavaaleissa vanhempi ikäluokka on vahvasti edustettuna. Nuoret ehdokkaat jäävät määrällisesti vähäiseksi.

Helimäen mukaan suurimmalle osalle äänestäjistä tärkeää on ehdokkaan tuttuus ja kokemus. Esimerkiksi kansanedustajat, jotka ovat ehdolla kuntavaaleissa, saavat usein paljon ääniä. Puolueuskollisuus sen sijaan on Helimäen mukaan pikkuhiljaa pienevä tekijä.

Virallista tietoa iän perusteella äänestämisestä ei voida vaalisalaisuuden pitämisen vuoksi tallentaa, mutta asiaa on tutkittu muun muassa laajamittaisilla Vaalitutkimuksen kyselytutkimuksilla.