Väestöennusteissa pääkaupunkiseutu ja Uusimaa jatkavat väestökasvuaan. Esimerkiksi Lapissa taas väestömäärän ennustetaan laskevan. Tämä tarkoittaa myös muutoksia vaalipiirien kansanedustajamääriin.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, etteivät pienemmät vaalipiirit pysty jatkossa ajamaan omia asioitaan eduskunnassa.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä valitaan kuusi kansanedustajaa nykyisen seitsemän sijaan. Myös Kaakkois-Suomessa määrä vähenee 17:stä 15:een.

– Periaatteessa on ihan oikein, että esimerkiksi Lapista valitaan kyseinen määrä kansanedustajia, koska se perustuu matematiikkaan. Niistä vaalipiireistä on enemmän kansanedustajia, missä on myös enemmän edustettavia. Tämä sanotaan ihan vaalilaissakin, toteaa oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Jääskeläisen mukaan kansanedustajien oman vaalipiirin asioiden edistäminen riippuu heistä itsestään.

– Kansanedustajien tehtäviin kuuluu ajaa koko kansan etua, eikä pelkästään oman alueensa asioita, Jääskeläinen painottaa.

Tasapainottelua poliittisen ja alueellisen edustavuuden välillä

Yksi suurimmista ongelmista nykyisessä vaalijärjestelmässä on piilevä äänikynnys. Tämä tarkoittaa ääniosuutta, joka puolueen on saatava vaalipiirissä, jotta se nostaa yhden ehdokkaan eduskuntaan. Lapissa piilevä äänikynnys on noin 10 prosenttia ja Uudellamaalla 2,5.

– Lapissa äänestäjät joutuvat pohtimaan, äänestävätkö pienemmän puolueen ehdokasta vai suoraan isompaa puoluetta, jonka ehdokkailla on suurempi todennäköisyys päästä läpi, Jääskeläinen toteaa.

Ratkaisuna on ehdotettu mahdollisuutta yhdistää Lapin ja Oulun vaalipiirit yhdeksi vaalipiiriksi.

– Teoreettisesti tällä ratkaisulla poistuisi Lapin vaalipiirin poliittisen edustavuuden yksipuolisuus. Silloin alueelta valittaisiin 24 kansanedustajaa ja piilevän äänikynnyksen prosentti laskisi.

Jääskeläinen lisää, että tällöin taas menetettäisiin mahdollisesti alueellista edustavuutta eikä olisikaan enää varmaa, saadaanko Lapista edes kuutta kansanedustajaa.

Tällä hetkellä Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä, mikä on myös perustuslaissa säädetty vaalipiirien lukumäärän alaraja. Vaalipiirien yhdistäminen vaatisi siten joko perustuslain muuttamista tai jonkin vaalipiirin pilkkomista pienemmäksi.