Pakopelejä Yli-Lauroselan historiallisessa ympäristössä
Yli-Lauroselan talomuseon “museotäti” Lea Salin tykkää talon historian esittämisestä pakopelien kautta. Salin aloitti työnsä Yli-Lauroselassa kesällä 2017. Samana vuonna myös pakopeliboomi rantautui Ilmajoelle.
–Tämä on poikkeuksellista. Yli-Lauroselan pakopelihuoneet ovat harvoja historiateemaisia pelihuoneita Suomessa, Salin kertoo.
Yli-Lauroselan historia juontaa juurensa 1840-luvulle. Maalaistalo rakennettiin vuonna 1848 ja se oli asutettuna 1960-luvulle saakka. 1970-luvun alussa museovirasto lunasti rakennuksen ja siitä tehtiin museokohde.
Salinin mukaan Yli-Lauroselan historiaan kuuluu lukuisia tarinoita. Talon kolmessa pakopelihuoneessa on haluttu mukailla näitä tarinoita hieman värikynää käyttäen.
Yksi pakopelihuoneista on kosiokamari, joka on ollut ennen talon tyttären huoneena. Toiset kaksi huonetta ovat perintöullakko, jossa pelaajat osallistuvat suvun kokoukseen talon tulevaisuudesta sekä aikakiipeli, jossa pelaajien tehtävät liittyvät talon historialliseen Könnin kelloon.
Yli-Lauroselan Könnin kello on alkuperäinen ja se on tehty 1800-luvun alussa. Yhden talomuseoon sijoitetun pakopelihuoneen tehtävät ovatkin rakentuneet tämän kellon ympärille.
Pakopelikonsepti sopii monille eri ryhmille. Salinin mukaan vierailijoilta saama palaute on ollut lähtökohtaisesti aina positiivista. Yli-Lauroselan pelihuoneiden vahvuudeksi Salin kokee tarinallisuuden ja opettavuuden.
Teksti ja kuvat: Linnea Virtanen
Lea Salin aloitti työt Yli-Lauroselassa kesällä 2017. Pakopelitoiminnan ja museon ylläpidon lisäksi Salinin vastuualueena on museokahvila Edlan pyörittäminen.
Kahiluodon kartano tutustuttaa aateliskulttuuriin
Kahiluodon aateliskartano on yksi suosituimpia vierailukohteita Seurasaaressa. Aateliskartano on keskiosaltaan kaksikerroksinen. Siinä on kaksi sisäänkäyntiä, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. Rakennuksessa on kolme salia, keittiö ja yhdeksän muuta huonetta.
Suuri punainen kartano kiinnostaa myös Seurasaaressa vierailijoita. Se on rakennettu 1700-luvun lopulla ja ollut useiden sotilas- ja virkamiessukujen hallussa: Ille, Footangel, Starck, von Knorring ja von Troil. Kartano siirrettiin Lounais-Suomen Taivassalosta Seurasaareen vuonna 1926.
Kahiluodon kartano pihan puolelta. Kartanoa ympäröivä puisto polkuineen oli tärkeä osa säätyläiskulttuuria ja ylpeyden aihe omistajalleen.
Vastavalmistunut matkailupalvelujen tuottaja Pauliina Korhonen suoritti viime kesänä opiskeluunsa liittyvän työharjoittelun toimien oppaana Seurasaaressa.
– Suosikkikohteeni Seurasaaressa on Kahiluodon kartano. Sen sisustuksessa vallitseva tyylisuunta on rokokoo, joka on mieleeni.
Rokokoo sisustuksen tyylisuuntana on syntynyt Ranskan hovissa 1700-luvun alkupuolella. Rokokoon piirteitä ovat mukavuuden tavoittelu, siro leikillisyys, eloisat ääriviivat, kaarevat linjat ja kevyt väriasteikko.
Pauliina Korhonen suosittelee tutustumaan Seurasaaren museorakennuksiin ja näkemään, miltä maailma on näyttänyt kymmeniä, jopa satoja vuosia sitten.
Teksti ja kuvat: Tarja Sammalkorpi
Kahiluodon aateliskartano viehättää minua, sillä olen kiinnostunut vanhasta ajasta, rakennuksista sekä tyylisuunnista, kertoo Pauliina Korhonen.
Designmuseon rakennus kätkee sisäänsä pitkän historian
Designmuseon rakennus on näyttävä ja herättää varmasti ohikulkijan huomion. Vuonna 1895 rakennettu Gustav Nyströmin suunnittelema rakennus ei ole aina kuitenkaan ollut museo. Alun perin se rakennettiin koulurakennukseksi ruotsinkieliselle oppikoululle (Läroverket för gossar och flickor), joka oli Suomen ensimmäinen virallinen yhteiskoulu.
Designmuseo (ent. Taideteollisuusmuseo) on perustettu vuonna 1873. Museo ehti toimia eri paikoissa esimerkiksi Ateneumin rakennuksessa, kunnes se muutti nykyiseen rakennukseensa sen vapauduttua koulukäytöstä vuonna 1978.
Rakennuksen pitkä historia näkyy sekä ulkopuolelta, että sisältä. Tämä johtuu osittain siitä, että kiinteistö on suojeltu juuri sen historian vuoksi.
– Sisääntuloaulassa on alkuperäiset kattomaalaukset ja museon kahvilassa on alkuperäisiä seinäfriisejä. Myös kakluunit ovat paikoillaan, kertoo Designmuseon johtaja Jukka Savolainen.
Suojeltu ja alun perin koulukäyttöön suunniteltu rakennus luo myös haasteita museotoiminnalle. Esimerkiksi ravintolatiloja ei ole mahdollista rakentaa ja yleisötoiminnan tilatarpeisiin ei pystytä kunnolla vastaamaan.
Uniikki, historiallinen rakennus luo kuitenkin kauniit puitteet museokävijöille. Näyttelyiden lisäksi rakennus tarjoaa katseltavaa myös historiansa vuoksi.
Teksti ja kuva: Julia Hermansson
Designmuseo sijaitsee Korkeavuorenkatu 23:ssa, Kaartinkaupungissa Helsingissä.