Kiina lisää edelleen hiilivoiman käyttöä – ilmastotavoitteiden toteutuminen epäselvää

Kiina on maailman suurin aurinkoenergian ja tuulivoiman tuottaja. Silti hiilellä tuotetaan edelleen Kiinan sähköstä valtaosa, arviolta yli 60 prosenttia.

Hiilivoimaa on lisätty viime kuukausina, kun vesivoiman tuotanto on kärsinyt ja sähkön kulutus kasvanut Kiinaa riepotelleen äärimmäisen kuivuuden vuoksi. Maassa on kärsitty sähköpulasta ja alueittain on jouduttu säännöstelemään sähköä. Pulaa on pyritty korvaamaan hiilellä, vaikka hiilivoiman vähentäminen olisi tärkeää Kiinan omien päästötavoitteiden kannalta.

– Hiilivoimantuotantoa on Kiinassa niin paljon, että sitä ei ole mitenkään mahdollista vähentää nopealla aikataululla, sanoo vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT:sta.

 Kiina on asettanut tavoitteeksi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä ja saada hiilidioksidipäästöt laskuun vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Kiina on maailman suurin hiilen tuottaja ja käyttäjä. Samalla se on maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.

Kiinan yhtenä ongelmana on, että koko talouden rakenne on hyvin voimakkaasti sidoksissa raskaan teollisuuden aloihin, jotka tarvitsevat runsaasti sähköä.

 – Talouden rakenteissa pitäisi tapahtua muutoksia ennen kuin Kiina voisi oikeasti päästä enemmän eroon hiilivoimasta, Kaaresvirta sanoo.

Kiina hallitsee maailman aurinkoenergian tuotantoa

 Kiinan ilmastotavoitteiden toteutuminen vaikuttaa Suomen Pankin asiantuntijan mukaan epäselvältä.

­­– Mielipiteet vaihtelevat. Jotkut ajattelevat, että niiden saavuttaminen on mahdollista, kun taas toiset sanovat, että näillä näkymin niihin voi olla todella hankalaa päästä.

Kesällä suuria alueita Kiinassa päätyi sähkösäännöstelyn piiriin. Osa tehtaista joutui laittamaan ovensa säppiin viikon ajaksi. Joukossa oli muun muassa autonvalmistaja Toyota ja Applen puhelimia valmistava Foxconn.

Sähköpulan vaikutukset voivat tuntua myös Suomessa. Ne heijastuvat suoraan tuotantoketjuun ja voivat viivästyttää joidenkin osien tai tuotteiden saantia.

Kiina suuntaa hitaasti kohti uusiutuvia energiamuotoja ja ydinvoimaa, jotta hiilivoimantuotantoa voidaan laskea. Maa on panostanut aurinkoenergian tuotantoon paljon ja vienyt lähes koko markkinan. Kiina on myös maailman suurin tuulivoiman tuottaja. Riippuvuuteen liittyviä riskejä on Kaaresvirran mukaan tunnistettu.

– Se on ihan dominoiva aurinkopaneeleiden tuottaja maailmassa. Siinä mielessä me olemme kyllä Kiinan tuottamista paneeleista aika riippuvaisia, Kaaresvirta kertoo.

Aurinkopaneeleiden kysyntä kasvanut räjähdysmäisesti Suomessa

Aurinkopaneeleiden kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti, kertoo aurinkosähköjärjestelmiä Suomeen maahantuovan Scanoffice Oy:n toimitusjohtaja Atte Kallio. Hän arvioi alan kasvavan tänä vuonna jopa viisinkertaisesti viime vuoteen verrattuna.

– Kyselyitä aurinkopaneeleista tuli ennennäkemättömän paljon, kun sähkön hinta pomppasi ja tilanne alkoi tuntua omassa lompakossa.

Kiinaan liittyviä riskejä punnitaan Scanofficessa mutta myös laajemmin Euroopassa.

– EU-tason kysymys on, halutaanko vähentää Kiinan välistä kaupankäyntiä. Riippuvuussuhde on molemminpuolinen. Jos Kiina ei yhtäkkiä myisikään Eurooppaan ja Eurooppa ei ostaisi Kiinalta, niin molemmat kärsisivät aika paljon, Kallio sanoo.

 Maailmanpoliittiseen tilanteen mukanaan tuomiin mahdollisiin uhkiin on varauduttu. Siksi myynnissä on muitakin kuin kiinalaisia tuotteita, vaikka niiden määrät ovat paljon pienempiä.

Euroopassa tulisi käynnistää Kiina-politiikan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, sanoo europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) tiedotteessaan.

– Emme voi olla liian monella sektorilla riippuvaisia yhdestä valtiosta. Kun Euroopassa on arvioitu eri kriittisten komponenttien ja raaka-aineiden osalta sitä, miten ja kenestä olemme riippuvaisia, tulokset ovat olleet huolestuttavia, Virkkunen sanoo.