Suomen ympäristökeskus SYKE on laatinut uuden verkossa täytettävän vesijalanjälkilaskurin. Vesijalanjäljellä kuvataan vedenkäytön kokonaisuutta, ja laskurin tavoitteena on herättää kuluttajia ajattelemaan omaa vedenkäyttöään.

Hankkeen projektipäällikkö Seija Rantosen mukaan vesijalanjälki on hyvin monimutkainen asia ja sen selittäminen ymmärrettävästi on vaikeaa.

– Absoluuttista totuutta on todella hankalaa kuvata, koska siihen vaikuttaa niin moni asia.

Vesijalanjälki koostuu suoraan hanasta lasketun veden määrän lisäksi myös esimerkiksi kulutettujen tuotteiden valmistuksessa ja kuljetuksessa käytetystä vesimäärästä.

Hankkeen työryhmä joutui jättämään laskurin ulkopuolelle joitain vesijalanjälkeen vaikuttavia asioita, koska laskurista olisi muuten tullut liian raskas. Esimerkiksi oman kaivon tai järviveden käyttöä ei oteta huomioon laskurissa.

Osa käyttäjistä on kokenut laskurin jo tällaisenaan liian työlääksi, mutta osa puolestaan on kaivannut vielä yksilöllisempää sisältöä. Laskurista saatu palaute on Rantosen mukaan ollut kuitenkin pääosin positiivista.

– Me emme ainakaan toistaiseksi ole laajentamassa laskuria, koska se karkottaisi käyttäjiä, jotka haluavat vain ymmärtää, mistä vesijalanjälki muodostuu, Rantonen kertoo.

Laskuri on herättänyt mielenkiinnon

26-vuotias Niklas Rinkinen löysi laskurin netistä ja koki sen hyödyllisenä ja selkeänä. Kysymyksiä ei hänen mielestään ollut liikaa, mutta hänen oli vaikea vastata joihinkin niistä.

– Omaa vedenkäyttöä on aika hankala seurata, ja lisäksi osa kysymyksistä oli laajoja.

Rinkinen suosii arjessaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja, mutta omaan vedenkulutukseensa hän ei ollut aikaisemmin perehtynyt kunnolla.

– Laskurin täyttämisen jälkeen olen tutustunut vesijalanjälkeen tarkemmin, Rinkinen kertoo.

Erilaiset valinnat, samanlainen lopputulos

Alun perin Rantonen sai idean vesijalanjälkilaskuriin vesi.fi-nettisivun käyttäjiltä.

– Rakensimme vesitietokanavaa ja kokosimme kaikki vesiasioihin liittyvät jutut yhdelle sivustolle. Samalla kysyimme käyttäjiltä, mistä he haluaisivat tietää lisää.

Palautteen pohjalta työryhmä rupesi kehittämään laskuria.

Laskuri on tällä hetkellä ollut käytettävissä noin kolmen kuukauden ajan. Rantosen toiveena on, että laskuri pysyisi käytössä pitkään. Seuraavaksi työryhmä aikoo aloittaa korkeakouluihin suuntautuvaa viestintää aiheen tiimoilta.

Rantonen toivoo, että laskurin avulla ihmiset suhtautuisivat suvaitsevammin toistensa valintoihin ja ymmärtäisivät paremmin, millä asioilla vesijalanjälkeen voi vaikuttaa.

– Vaikka yksilölliset valinnat olisivat erilaisia, lopputulos voi silti olla sama.

Usein ajatellaan, että esimerkiksi kasvisruokavalio on automaattisesti kestävä ratkaisu. Siinäkin kuitenkin valinnat ratkaisevat. Ulkomailla tuotetun linssin tai soijan sijasta on suositeltavampaa käyttää kotimaisia kasviproteiinilähteitä kuten herneitä tai kauraa.