Filmikuvaus pitää pintansa digiaikanakin – Kodak käynnisti filmituotannon uudestaan suomalaista elokuvatuotantoa varten

Suomalaiselle Aamu-tuotantoyhtiölle filmi on sekä taiteellinen että taloudellinen valinta.

Ohjaaja Juho Kuosmasen Oscar-ehdokas Hymyilevä mies vuodelta 2016 kuvattiin 16 millimetrin filmille. Samaa formaattia on käytetty myös vanhoissa uutisfilmeissä. Valintaa edelsivät laajat testit noin 20 eri filmilaadun välillä.

— Ostimme Kodakin Euroopan varastot tyhjäksi ja tilasimme lisää Pohjois-Amerikasta. Kodak käynnisti tuotantolinjan varta vasten meitä varten, elokuvan tuottaneen Elokuvayhtiö Aamun toimitusjohtaja Jussi Rantamäki kertoo.

Tuotantoyhtiön myöhemmistä kahdeksasta julkaistusta elokuvasta lähes kaikki on Rantamäen mukaan kuvattu filmille. Myös yhtiön tulevassa elokuvassa Hytti nro 6 on käytetty filmikalustoa.

— Menemme tuotanto kerrallaan, pohdimme sisällölle ja kullekin tekijälle sopivan ratkaisun. Hymyilevässä miehessä oli selkeää, että käytämme samaa filmimateriaalia kuin elokuvan tapahtuma-aikana. Päästiin lähelle oikeaa tunnelmaa, Rantamäki kertoo.

— Meillä filmin käyttö on ollut tuotantoa helpottava ratkaisu. Hymyilevässä miehessä filmi loi 70 prosenttia elokuvan tunnelmasta ja lavastuksesta. Jos olisimme kuvanneet digitaalisella kalustolla, se olisi rajoittanut kuvaussuuntia ja lavastaja olisi joutunut tekemään ylimääräistä työtä, Rantamäki perustelee.

Tuotanto on marginaalista

Kansainvälisesti nimekkäistä ohjaajista filmiä suosii muun muassa Christopher Nolan. Myös Nolanin uusin, parhaillaan teattereissa pyörivä Tenet on kuvattu 70-milliselle filmille.

Suuressa huudossa filmikuvaus ei ole. Vuonna 2018 Pohjois-Amerikan teattereissa julkaistiin Statistan mukaan noin 900 pitkää elokuvaa. Yhdysvaltalaisen Filmmaker-sivuston listauksen mukaan näistä oli kuvattu filmille 24 kappaletta.

Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotantotukea 418 pitkälle näytelmä- ja dokumenttielokuvalle vuosien 2011–2020 välisenä aikana. Säätiön tilastointi- ja tutkimusasiantuntija Petri Peltosen mukaan näistä 12 näytelmä- ja kolme dokumenttielokuvaa on ollut tarkoitus kuvata filmille. Näiden joukossa on myös hiljattain ensi-iltansa saanut Tove.

— Kehittämistuen osalta kuvausformaatti oli ilmoitettu harvassa tapauksessa, joten on mahdollista, että kehittämistukia on mennyt muillekin pitkille elokuville, jotka on tarkoitus kuvata analogisesti, Peltonen kertoo.

Katsojalle lopputulos on tärkein

Elokuvayhtiö Aamu tilaa filmimateriaalin tätä nykyä Kodakilta Pertti Mutasen elokuvakonepajan kautta. Halvemmissa tuotannoissa filmi on ostettu muualta.

Yhtiöllä on käytössään 8 ja 16 millimetrin kamerat, muutoin kalusto vuokrataan. Rantamäen mukaan filmille kuvaus on digitaalista kalliimpaa, mutta muuten tuotanto saattaa tulla jopa halvemmaksi.

— Monissa tapauksissa, joissa on kuvattu filmille, meillä on ollut todella pieni ryhmä. Joskus meillä on ollut vain yksi valomies, hän selittää.

Elokuvat siirretään digitaaliseen muotoon teatterilevitystä varten. Budjetin salliessa elokuvista on teetetty myös filmikopiot pääasiassa festivaalilevitykseen.

Suhtautumiset filmille kuvaamiseen vaihtelevat Rantamäen mukaan kansainvälisissä elokuvapiireissä.

— Perinteisellä festivaalilla kiinnostaa, jos elokuva on kuvattu filmille. Jossain levityspuolella voidaan olla sitä mieltä, että se on hulluutta, hän kertoo.

— Kun elokuva on valmis, materiaalilla ei ole merkitystä. Laadun määrittelee se, miltä elokuva tuntuu.

Filmiformaatti

    • Suosituimpia filmiformaatteja ovat 16, 35 ja 70 millimetrin filmikoot. Näistä 35-millinen on yleisin, kun taas 70 millimetriä lähenee kuvan kirkkaudessa jo digikameran kapasiteettia, mutta on erittäin kallista. Myös 8 millimetrin materiaalia käytetään, mutta enimmäkseen hyvin pienen budjetin tuotannoissa.
    • Digitaalisesta formaatista filmin erottavat useat seikat. Jokainen filmikela maksaa, samoin kuin valmiin materiaalin valotus.
    • Filmi vaatii erilaisen valaistuksen, ja kuvan väri ja tekstuuri ovat vähemmän kirkkaita kuin digitaalisesti kuvattuna. Jotkut elokuvaajat kuitenkin arvostavat filmiä sen visuaalisen ilmeen vuoksi.

Lähteet:

Patrikainen, Mikko: Filmikuvaus taiteenmuotona. Miksi kuvata filmille digiaikakautena?

Opinnäytetyö, media-alan koulutus, kuvaus ja leikkaus. Tampereen ammattikorkeakoulu 2019.

Lue myös:

Elokuvasäätiö on antanut koronatukea vaikeuksissa oleville elokuvateattereille

Näyttelijäkoulutuksen kehittäminen on avannut suomalaisnäyttelijöille kansainväliset tuotannot