Hätämajoitukseen turvautuvien asunnottomien määrä lisääntynyt Helsingissä

Helsingin kaupungin tavoitteena on päästä eroon asunnottomuudesta vuoteen 2025 mennessä.

 

Hätämajoitusyksiköissä avun tarvitsijoiden määrä on noussut vuodesta 2015 lähtien. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) Jussi Lehtosen mukaan tämä kertoo heikoimmassa asemassa olevien katuasunnottomien entisestään huonontuneesta tilanteesta. Katuasunnottomilla ei ole vakinaista majoituspaikkaa, vaan he joutuvat joka päivä miettimään, missä he voisivat seuraavana yönä nukkua.

– Jossain kohtaa hätämajoituksissa yöpyjiä oli Helsingissä ehkä joitain kymmeniä. Nyt puhutaan selkeästi sadoista. Talviaikaan meillä on pelkästään hätämajoituksissa reilusti yli sata ihmistä ja väliaikaismajoituksissa vähintään toinen sata.

Katuasunnottomien todellista määrää on vaikea arvioida, sillä osa saattaa nukkua esimerkiksi kaverin sohvalla. Lehtosen mukaan monet eivät helposti hakeudu majoituspalveluiden piiriin vaan pyrkivät järjestämään yöpaikan jostain muualta. Silti heille suunnatut majoituspaikat ovat ruuhkautuneet.

Lippalakkipäinen mies istuu tuolilla

Seppo Bollström vietti aikaa Vva ry:n Tupa-yksikössä. Hän on ollut vuosia asunnottomana, mutta nyt tilanne näyttää jo valoisammalta. Hän tutustui yhdistyksen palveluihin kahdeksan kadulla vietetyn kuukauden jälkeen kohdattuaan etsivän työn yksikkö Yökiitäjän työntekijän.

Asuntokannan ylläpito avainroolissa

Asunnottomien määrä Helsingissä on kokonaisuudessaan vähentynyt, selviää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuoreimmasta, vuoden 2021 selvityksestä. Asunnottomille on järjestetty tavallisia vuokra-asuntoja sekä tuettua asumista, jolloin henkilö saa asunnon lisäksi haasteisiinsa sopivaa tukea.

Lehtonen korostaa asuntokannan ylläpidon merkitystä. Hänen mukaansa rakentamista tulisi pitää edelleen yllä, vaikka yksityiset toimijat ja sijoittajat lähtisivät markkinoilta.

Jos hyvän vuokra-asuntotilanteen ylläpito unohdetaan kaavoituksessa ja suunnittelussa, saattaa asunnon hankinta taas vaikeutua. Tällöin pidemmän aikavälin seurauksena saattaa olla asunnottomien määrän kasvu.

– Asunnottomuuden syistä keskusteltaessa puhutaan usein yksittäisten ihmisten yksittäisistä ongelmista, mitä se ei ole. Se on rakenteellinen ongelma. Asunnottomien määrä on aika paljon asuntomarkkinakysymys.

Aiemmin asunnottomuutta kokeneet tarvitsevat asunnon lisäksi myös heidän elämäntilanteen ja ongelmien mukaisia tukitoimia, jotta he eivät päätyisi uudelleen kodittomiksi. Tuettuun asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä on kuitenkin vaikea löytää.

Nuorten ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Yksi huolestuttavista muutoksista on nuorten osuuden kasvaminen katuasunnottomissa. Jussi Lehtosen havaintojen mukaan aiemmin suurin ikäryhmä on ollut keski-ikäisissä, mutta nykyään 25-vuotias hätämajoitusta tarvitseva nuorikaan ei ole harvinaisuus.

– Nuorten hyvinvointi on eriytynyt aika vahvasti. Huonoiten pärjäävä viidennes on irronnut, eikä koululaitos saa heistä koppia. Myös lastensuojelun jälkihoito on ollut melko kevyttä.

Halvinta ja inhimillisesti siedettävintä asunnottomuuden hoitoa on sen ehkäisy.

Asunnottomuus Helsingissä vuonna 2021

  • Asunnottomat yhteensä: 1209
  • Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä: 518
  • Nuoret (alle 25 v.): 152
  • Asunnottomat perheet: 88
  • 2,2 asunnotonta 1000 asukasta kohden

Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvitys vuoden 2021 tilanteesta. Uusi selvitys vuoden 2022 tilanteesta julkaistaan helmikuussa 2023.