Korkeasaaren villieläinsairaala on saanut tänä keväänä paljon yhteydenottoja rannoilla yksin makoilevista kuuteista, kertoo Korkeasaari. Korkeasaaressa on tällä hetkellä hoidossa kaksi kuuttia.

Huoli kuuteista on myös huomattu ympäristöjärjestö WWF:ssä, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen. Huoli kuuteista ei ole kuitenkaan yleistynyt ilmiö, vaan taustalla on harmaahyljekannan merkittävä kasvu, kertoo Tolvanen. 

Kuutit herättävät Tolvasen mukaan huolta ihmisissä siksi, että niitä näkee rannoilla niin harvoin. Yksin makoileva kuutti kiinnittää helposti ihmisen huomion. 

– Ensimmäinen ajatus on huoli, sama kuin linnunpoikasissa hätä siitä, että onko emo hylännyt sen, Tolvanen toteaa.  

Tolvasen mukaan on yleinen väärinkäsitys, että jos kuutti makoilee yksin rannalla, emo olisi hylännyt sen. Oikeasti kuutti opettelee itsenäistä elämää ilman emoa lähellä, Tolvanen kertoo. 

Useimmiten kuutilla ei ole mitään hätää. Jos kuutti kuitenkin on silminnähden vammautunut, haavoittunut, huonokuntoinen tai laihan näköinen, asiasta on hyvä soittaa villieläinsairaalaan.